arvioitsija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]arvioitsija (12)
- henkilö, joka arvioi
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑrʋiˌoi̯t̪sijɑ/
- tavutus: ar‧vi‧oit‧si‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | arvioitsija | arvioitsijat |
| genetiivi | arvioitsijan | arvioitsijoiden arvioitsijoitten (arvioitsijain) |
| partitiivi | arvioitsijaa | arvioitsijoita |
| akkusatiivi | arvioitsija; arvioitsijan |
arvioitsijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | arvioitsijassa | arvioitsijoissa |
| elatiivi | arvioitsijasta | arvioitsijoista |
| illatiivi | arvioitsijaan | arvioitsijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | arvioitsijalla | arvioitsijoilla |
| ablatiivi | arvioitsijalta | arvioitsijoilta |
| allatiivi | arvioitsijalle | arvioitsijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | arvioitsijana | arvioitsijoina |
| translatiivi | arvioitsijaksi | arvioitsijoiksi |
| abessiivi | arvioitsijatta | arvioitsijoitta |
| instruktiivi | – | arvioitsijoin |
| komitatiivi | – | arvioitsijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | arvioitsija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka arvioi
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- arvioitsija Kielitoimiston sanakirjassa