arkeologi
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]arkeologi (5)
- ammattinaan arkeologiaa harjoittava henkilö
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑrkeoˌlogi/ (usein myös /ˈɑrkːeoˌlogi/)
- tavutus: ar‧ke‧o‧lo‧gi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | arkeologi | arkeologit |
| genetiivi | arkeologin | arkeologien (arkeologein) |
| partitiivi | arkeologia | arkeologeja |
| akkusatiivi | arkeologi; arkeologin |
arkeologit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | arkeologissa | arkeologeissa |
| elatiivi | arkeologista | arkeologeista |
| illatiivi | arkeologiin | arkeologeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | arkeologilla | arkeologeilla |
| ablatiivi | arkeologilta | arkeologeilta |
| allatiivi | arkeologille | arkeologeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | arkeologina | arkeologeina |
| translatiivi | arkeologiksi | arkeologeiksi |
| abessiivi | arkeologitta | arkeologeitta |
| instruktiivi | – | arkeologein |
| komitatiivi | – | arkeologeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | arkeologi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. ammattinaan arkeologiaa harjoittava henkilö
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- arkeologi Kielitoimiston sanakirjassa
Norja
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]arkeologi
Ruotsi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]arkeologi yl. (yks. määr. arkeologin[luo], ei monikkoa)
Aiheesta muualla
[muokkaa]Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 5. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen viisitavuiset sanat
- Suomen kielen arkeologian sanasto
- Suomen kielen tieteilijät
- Suomen kielen ammattinimikkeet
- Norjan sanat
- Norjan kielen substantiivit
- Norjan kielen humanistiset tieteet
- Ruotsin sanat
- Ruotsin kielen substantiivit
- Ruotsin kielen humanistiset tieteet