arina
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]arina (13)
- puusta, metallista (levy, ristikko, ritilä), betonista tms. tehty alusrakenne
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑrinɑ/
- tavutus: a‧ri‧na
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | arina | arinat |
| genetiivi | arinan | arinoiden arinoitten arinojen (arinain) |
| partitiivi | arinaa | arinoita arinoja |
| akkusatiivi | arina; arinan |
arinat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | arinassa | arinoissa |
| elatiivi | arinasta | arinoista |
| illatiivi | arinaan | arinoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | arinalla | arinoilla |
| ablatiivi | arinalta | arinoilta |
| allatiivi | arinalle | arinoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | arinana | arinoina |
| translatiivi | arinaksi | arinoiksi |
| abessiivi | arinatta | arinoitta |
| instruktiivi | – | arinoin |
| komitatiivi | – | arinoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | arina- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]1. eräänlainen alusrakenne
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- arina Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.