arasteleva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
arasteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä arastella
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | arasteleva | arastelevat |
| genetiivi | arastelevan | arastelevien (arastelevain) |
| partitiivi | arastelevaa | arastelevia |
| akkusatiivi | arasteleva; arastelevan |
arastelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | arastelevassa | arastelevissa |
| elatiivi | arastelevasta | arastelevista |
| illatiivi | arastelevaan | arasteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | arastelevalla | arastelevilla |
| ablatiivi | arastelevalta | arastelevilta |
| allatiivi | arastelevalle | arasteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | arastelevana | arastelevina |
| translatiivi | arastelevaksi | arasteleviksi |
| abessiivi | arastelevatta | arastelevitta |
| instruktiivi | – | arastelevin |
| komitatiivi | – | arastelevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |