antiikva

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

antiikva (13)

  1. fonttityyppi, jossa viivojen välillä voi olla paksuuseroja ja päissä pääteviivat
    Times New Roman on tyypillinen antiikvafontti.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑntiːkʋɑ/
  • tavutus: an‧tiik‧va

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi antiikva antiikvat
genetiivi antiikvan antiikvoiden
antiikvoitten
antiikvojen
(antiikvain)
partitiivi antiikvaa antiikvoita
antiikvoja
akkusatiivi antiikva;
antiikvan
antiikvat
sisäpaikallissijat
inessiivi antiikvassa antiikvoissa
elatiivi antiikvasta antiikvoista
illatiivi antiikvaan antiikvoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi antiikvalla antiikvoilla
ablatiivi antiikvalta antiikvoilta
allatiivi antiikvalle antiikvoille
muut sijamuodot
essiivi antiikvana antiikvoina
translatiivi antiikvaksi antiikvoiksi
abessiivi antiikvatta antiikvoitta
instruktiivi antiikvoin
komitatiivi antiikvoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo antiikva-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]