ani

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Ani
Wikipedia
Katso artikkeli Ani Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

ani

  1. vahvistaa adjektiiveja harva, varhain
    ani harva – todella harva

Huomautukset[muokkaa]

  • Toisin kuin useimmat muut kaksitavuiset vahvistussanat, ani kirjoitetaan erilleen pääsanastaan.[1]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ani Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

ani (5)

  1. eräs lintulaji (Crotophaga ani)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ani anit
genetiivi anin anien
partitiivi ania aneja
akkusatiivi ani;
anin
anit
sisäpaikallissijat
inessiivi anissa aneissa
elatiivi anista aneista
illatiivi aniin aneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi anilla aneilla
ablatiivi anilta aneilta
allatiivi anille aneille
muut sijamuodot
essiivi anina aneina
translatiivi aniksi aneiksi
abessiivi anitta aneitta
instruktiivi anein
komitatiivi aneine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yläkäsitteet[muokkaa]
Vieruskäsitteet[muokkaa]

Ainu[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

ani, kaksipaikkainen verbi, yksikkö

  1. pidellä käsissään, kantaa käsissään, kantaa käsivarsillaan, kuljettaa mukanaan

Liittyvät sanat[muokkaa]

anpa, kisma, esitapkaani, se, kay

Lähteet[muokkaa]

  • Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
  • Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.

Adverbi[muokkaa]

ani

  1. -lla/-llä (ilmaisee keinoa)
  2. takia, johdosta (ilmaisee aiheuttajaa ja syytä)

Lähteet[muokkaa]

  • Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
  • Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.

Latina[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ānī

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta ānus
  2. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta ānus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: aː.ˈniː

Puola[muokkaa]

Partikkeli[muokkaa]

ani

  1. -kaan, -kään
    Niemiecki minister: Nie damy Grecji ani centa
    Saksalainen ministeri: Emme anna Kreikalle senttiäkään.

Tšekki[muokkaa]

Konjunktio[muokkaa]

ani

  1. ei .. eikä
    Do Prahy nepojedu ani v sobotu ani v pátek. – En mene Prahaan lauantaina enkä myöskään perjantaina.

Lähteet[muokkaa]

  1. Pirkko Leino. Hyvää suomea. 3. uudistettu painos. Helsinki: Otava, 2001 (1987). ISBN 951-1-17667-6. s. 186