analogia
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]analogia (12)
- kahden esineen, asian tai suhteen välille yhteneväisyyden, vastaavuuden, samankaltaisuuden muodostava kielellinen ilmaisu; kognitiivinen prosessi, joka siirtää informaatiota tai merkitystä tietystä lähteestä tiettyyn kohteeseen
- Niels Bohrin atomimalli muodosti analogian atomin ja aurinkokunnan välille.
- (biologia) samatoimisuus
- (kielitiede) eräs yhdenmukaistuneiden epä-äännelaillisten muotojen selitysperuste
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑnɑˌlogiɑ/
- tavutus: a‧na‧lo‧gi‧a
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko | |||
| kieliopilliset sijamuodot | |||||
| nominatiivi | analogia | analogiat | |||
| genetiivi | analogian | analogioiden analogioitten (analogiain) | |||
| partitiivi | analogiaa | analogioita | |||
| akkusatiivi | analogia; analogian |
analogiat | |||
| sisäpaikallissijat | |||||
| inessiivi | analogiassa | analogioissa | |||
| elatiivi | analogiasta | analogioista | |||
| illatiivi | analogiaan | analogioihin | |||
| ulkopaikallissijat | |||||
| adessiivi | analogialla | analogioilla | |||
| ablatiivi | analogialta | analogioilta | |||
| allatiivi | analogialle | analogioille | |||
| muut sijamuodot | |||||
| essiivi | analogiana | analogioina | |||
| translatiivi | analogiaksi | analogioiksi | |||
| abessiivi | analogiatta | analogioitta | |||
| instruktiivi | – | analogioin | |||
| komitatiivi | – | analogioine- + omistusliite | |||
| vartalot | |||||
| vokaalivartalo | analogia- | ||||
| heikko vartalo | - | ||||
| vahva vartalo | - | konsonantti- vartalo |
- | ||
Etymologia
[muokkaa]kreikan sanasta ἀναλογία, analogia
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]analogiakone, analogialaite, analogiamuoto, analogianäyttö, analogiapäätelmä, analogiatekniikka, analogiavaikutus