ammuskelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ammuskelu (2)
- välikohtaus, jossa ammutaan aseilla; välikohtaus, jossa ammuskellaan
- Ammuskelu Malmössa vaatii teinin hengen – tapausta edelsi autoräjähdys (yle.fi)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑmːusˌkelu/
- tavutus: am‧mus‧ke‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ammuskelu | ammuskelut |
| genetiivi | ammuskelun | ammuskelujen ammuskeluiden ammuskeluitten |
| partitiivi | ammuskelua | ammuskeluita ammuskeluja |
| akkusatiivi | ammuskelu; ammuskelun |
ammuskelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ammuskelussa | ammuskeluissa |
| elatiivi | ammuskelusta | ammuskeluista |
| illatiivi | ammuskeluun | ammuskeluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ammuskelulla | ammuskeluilla |
| ablatiivi | ammuskelulta | ammuskeluilta |
| allatiivi | ammuskelulle | ammuskeluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ammuskeluna | ammuskeluina |
| translatiivi | ammuskeluksi | ammuskeluiksi |
| abessiivi | ammuskelutta | ammuskeluitta |
| instruktiivi | – | ammuskeluin |
| komitatiivi | – | ammuskeluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ammuskelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi ammuskella (vokaalivartalo ammuskele-) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. välikohtaus, jossa ammutaan aseilla
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- ammuskelu Kielitoimiston sanakirjassa