alttari
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]alttari (6)
- (uskontotiede) rakennelma, jota käytetään uskonnollisissa pyhinä pidetyissä rituaaleissa
- pakanallinen uhrialttari
- kirkon alttari
- (kuvaannollisesti) jokin moraalisesti alempi mutta käytännössä ylivoimaisena pidetty seikka jolle antaudutaan
- uhrasi itsensä kaupallisuuden alttarilla (tai alttarille)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑlt̪ːɑri/
- tavutus: alt‧ta‧ri
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | alttari | alttarit |
| genetiivi | alttarin | alttarien alttareiden alttareitten |
| partitiivi | alttaria | alttareita alttareja |
| akkusatiivi | alttari; alttarin |
alttarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | alttarissa | alttareissa |
| elatiivi | alttarista | alttareista |
| illatiivi | alttariin | alttareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | alttarilla | alttareilla |
| ablatiivi | alttarilta | alttareilta |
| allatiivi | alttarille | alttareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | alttarina | alttareina |
| translatiivi | alttariksi | alttareiksi |
| abessiivi | alttaritta | alttareitta |
| instruktiivi | – | alttarein |
| komitatiivi | – | alttareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | alttari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. pöytä tai muu tasainen rakennelma, jota käytetään uskonnollisissa rituaaleissa
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat ja sanaliitot
[muokkaa]alttarikaide, alttarikehä, alttarikomero, alttariliina, alttaripalvelus, alttaripöytä, alttaritaulu, alttariteos, alttaritoimitus, alttarivaate, siipialttari, sivualttari, uhrialttari, vihkialttari
Aiheesta muualla
[muokkaa]- alttari Kielitoimiston sanakirjassa