aloittelija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]aloittelija (12)
- kokematon tai tottumaton henkilö; joku joka ei ole paljoa tehnyt kyseistä asiaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aloittelija | aloittelijat |
| genetiivi | aloittelijan | aloittelijoiden aloittelijoitten (aloittelijain) |
| partitiivi | aloittelijaa | aloittelijoita |
| akkusatiivi | aloittelija; aloittelijan |
aloittelijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aloittelijassa | aloittelijoissa |
| elatiivi | aloittelijasta | aloittelijoista |
| illatiivi | aloittelijaan | aloittelijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aloittelijalla | aloittelijoilla |
| ablatiivi | aloittelijalta | aloittelijoilta |
| allatiivi | aloittelijalle | aloittelijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aloittelijana | aloittelijoina |
| translatiivi | aloittelijaksi | aloittelijoiksi |
| abessiivi | aloittelijatta | aloittelijoitta |
| instruktiivi | – | aloittelijoin |
| komitatiivi | – | aloittelijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | aloittelija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. kokematon tai tottumaton henkilö; joku joka ei ole paljoa tehnyt kyseistä asiaa
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]- vasta-alkaja
- keltanokka, untuvikko
- noviisi
- amatööri
- mokkeri; monni, mopo
- (slangia) nyyppä, nobo
Aiheesta muualla
[muokkaa]- aloittelija Kielitoimiston sanakirjassa