alleeli
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]alleeli (5)
- (perinnöllisyystiede) vastingeeni, tietyn geenin esiintyminen kahtena tai useampana eri muotona, jotka vaikuttavat samaan ominaisuuteen, mutta eri tavoin
- Tietyn kromosomin geenikohdassa eli lokuksessa voi olla vain yksi alleeli.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑlːeːli/, [ˈɑ̝lːe̞ːli]
- tavutus: al‧lee‧li
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | alleeli | alleelit |
| genetiivi | alleelin | alleelien (alleelein) |
| partitiivi | alleelia | alleeleja |
| akkusatiivi | alleeli; alleelin |
alleelit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | alleelissa | alleeleissa |
| elatiivi | alleelista | alleeleista |
| illatiivi | alleeliin | alleeleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | alleelilla | alleeleilla |
| ablatiivi | alleelilta | alleeleilta |
| allatiivi | alleelille | alleeleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | alleelina | alleeleina |
| translatiivi | alleeliksi | alleeleiksi |
| abessiivi | alleelitta | alleeleitta |
| instruktiivi | – | alleelein |
| komitatiivi | – | alleeleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | alleeli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]saksan kielestä, Allel