alibi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
alibi (6)
- todiste tai vahvistus sille, että on ollut muualla rikoksen tapahtuma-aikaan
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈɑlibi/
- tavutus: a‧li‧bi
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | alibi | alibit |
genetiivi | alibin | alibien alibeiden alibeitten |
partitiivi | alibia | alibeita alibeja |
akkusatiivi | alibi; alibin |
alibit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | alibissa | alibeissa |
elatiivi | alibista | alibeista |
illatiivi | alibiin | alibeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | alibilla | alibeilla |
ablatiivi | alibilta | alibeilta |
allatiivi | alibille | alibeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | alibina | alibeina |
translatiivi | alibiksi | alibeiksi |
abessiivi | alibitta | alibeitta |
instruktiivi | – | alibein |
komitatiivi | – | alibeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | alibi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
Latinan adverbista alibi 'olin muualla', todennäköisesti ruotsin kautta.
Käännökset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- alibi Kielitoimiston sanakirjassa
Latina[muokkaa]
Adverbi[muokkaa]
alibī (ei vertailuasteita)
Puola[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
alibi
- alibi
Ruotsi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
alibi n. (4) (yks. määr. alibit [luo], mon. epämäär. alibin [luo], mon. määr. alibina [luo])
- alibi
Aiheesta muualla[muokkaa]
- alibi Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)