alibi

Suomi

alibi (6)

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	alibi	alibit
genetiivi	alibin	alibien alibeiden alibeitten
partitiivi	alibia	alibeita alibeja
akkusatiivi	alibi; alibin	alibit
sisäpaikallissijat
inessiivi	alibissa	alibeissa
elatiivi	alibista	alibeista
illatiivi	alibiin	alibeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	alibilla	alibeilla
ablatiivi	alibilta	alibeilta
allatiivi	alibille	alibeille
muut sijamuodot
essiivi	alibina	alibeina
translatiivi	alibiksi	alibeiksi
abessiivi	alibitta	alibeitta
instruktiivi	–	alibein
komitatiivi	–	alibeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	alibi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Latinan adverbista alibi 'olin muualla', todennäköisesti ruotsin kautta.

1. todiste, että on ollut muualla rikoksen tapahtuma-aikaan

àlībi m.

alibī (ei vertailuasteita)

alibi n. (taipumaton)

alibi n. (4) (yks. määr. alibit[luo], mon. epämäär. alibin[luo], mon. määr. alibina[luo])