aktualisoituminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
aktualisoituminen (38)
- teonnimi verbistä aktualisoitua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aktualisoituminen | aktualisoitumiset |
| genetiivi | aktualisoitumisen | aktualisoitumisten aktualisoitumisien |
| partitiivi | aktualisoitumista | aktualisoitumisia |
| akkusatiivi | aktualisoituminen; aktualisoitumisen |
aktualisoitumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aktualisoitumisessa | aktualisoitumisissa |
| elatiivi | aktualisoitumisesta | aktualisoitumisista |
| illatiivi | aktualisoitumiseen | aktualisoitumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aktualisoitumisella | aktualisoitumisilla |
| ablatiivi | aktualisoitumiselta | aktualisoitumisilta |
| allatiivi | aktualisoitumiselle | aktualisoitumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aktualisoitumisena (aktualisoitumisna) |
aktualisoitumisina |
| translatiivi | aktualisoitumiseksi | aktualisoitumisiksi |
| abessiivi | aktualisoitumisetta | aktualisoitumisitta |
| instruktiivi | – | aktualisoitumisin |
| komitatiivi | – | aktualisoitumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | aktualisoitumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
aktualisoitumis- | |