ajokki
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- Henkilön hallussa oleva ja kulkemiseen tai kuljetukseen käyttämä eläin. Myös samaan tarkoitettu ajoneuvo.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑjokːi/
- tavutus: a‧jok‧ki
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ajokki | ajokit |
| genetiivi | ajokin | ajokkien (ajokkein) |
| partitiivi | ajokkia | ajokkeja |
| akkusatiivi | ajokki; ajokin |
ajokit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ajokissa | ajokeissa |
| elatiivi | ajokista | ajokeista |
| illatiivi | ajokkiin | ajokkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ajokilla | ajokeilla |
| ablatiivi | ajokilta | ajokeilta |
| allatiivi | ajokille | ajokeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ajokkina | ajokkeina |
| translatiivi | ajokiksi | ajokeiksi |
| abessiivi | ajokitta | ajokeitta |
| instruktiivi | – | ajokein |
| komitatiivi | – | ajokkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ajoki- | |
| vahva vartalo | ajokki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- ajokki Kielitoimiston sanakirjassa