ajautuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ajautuminen (38)
- teonnimi verbistä ajautua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ajautuminen | ajautumiset |
| genetiivi | ajautumisen | ajautumisten ajautumisien |
| partitiivi | ajautumista | ajautumisia |
| akkusatiivi | ajautuminen; ajautumisen |
ajautumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ajautumisessa | ajautumisissa |
| elatiivi | ajautumisesta | ajautumisista |
| illatiivi | ajautumiseen | ajautumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ajautumisella | ajautumisilla |
| ablatiivi | ajautumiselta | ajautumisilta |
| allatiivi | ajautumiselle | ajautumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ajautumisena (ajautumisna) |
ajautumisina |
| translatiivi | ajautumiseksi | ajautumisiksi |
| abessiivi | ajautumisetta | ajautumisitta |
| instruktiivi | – | ajautumisin |
| komitatiivi | – | ajautumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ajautumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ajautumis- | |
Etymologia
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- ajautuminen Tieteen termipankissa