ais
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ais (5)
- (musiikki) ylenetty a-sävel, enharmoninen sävelen b kanssa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ais | aisit |
| genetiivi | aisin | aisien (aisein) |
| partitiivi | aisia | aiseja |
| akkusatiivi | ais; aisin |
aisit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aisissa | aiseissa |
| elatiivi | aisista | aiseista |
| illatiivi | aisiin | aiseihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aisilla | aiseilla |
| ablatiivi | aisilta | aiseilta |
| allatiivi | aisille | aiseille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aisina | aiseina |
| translatiivi | aisiksi | aiseiksi |
| abessiivi | aisitta | aiseitta |
| instruktiivi | – | aisein |
| komitatiivi | – | aiseine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | aisi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Puhutussa kielessä sanaa taivutetaan usein kuten sanaa plus: "ais, aissan, aissaa, aissaan"
Ido
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ais
- ais (korotettu a)