aineisto

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

aineisto (2)[1]

  1. johonkin tarvittavat lähteet tai todisteet kokonaisuutena

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑi̯nei̯st̪o/
  • tavutus: ai‧neis‧to

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aineisto aineistot
genetiivi aineiston aineistojen
aineistoiden
aineistoitten
partitiivi aineistoa aineistoita
aineistoja
akkusatiivi aineisto;
aineiston
aineistot
sisäpaikallissijat
inessiivi aineistossa aineistoissa
elatiivi aineistosta aineistoista
illatiivi aineistoon aineistoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi aineistolla aineistoilla
ablatiivi aineistolta aineistoilta
allatiivi aineistolle aineistoille
muut sijamuodot
essiivi aineistona aineistoina
translatiivi aineistoksi aineistoiksi
abessiivi aineistotta aineistoitta
instruktiivi aineistoin
komitatiivi aineistoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo aineisto-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

oppitekoinen johdos[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

aineistokoe, lähdeaineisto, oheisaineisto, opetusaineisto, perusaineisto, primaariaineisto, syyteaineisto, tilastoaineisto, todistusaineisto, tutkimusaineisto, uutisaineisto, vertailuaineisto

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2
  2. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).