aikaistaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
aikaistaminen (38)
- teonnimi verbistä aikaistaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aikaistaminen | aikaistamiset |
| genetiivi | aikaistamisen | aikaistamisten aikaistamisien |
| partitiivi | aikaistamista | aikaistamisia |
| akkusatiivi | aikaistaminen; aikaistamisen |
aikaistamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aikaistamisessa | aikaistamisissa |
| elatiivi | aikaistamisesta | aikaistamisista |
| illatiivi | aikaistamiseen | aikaistamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aikaistamisella | aikaistamisilla |
| ablatiivi | aikaistamiselta | aikaistamisilta |
| allatiivi | aikaistamiselle | aikaistamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aikaistamisena (aikaistamisna) |
aikaistamisina |
| translatiivi | aikaistamiseksi | aikaistamisiksi |
| abessiivi | aikaistamisetta | aikaistamisitta |
| instruktiivi | – | aikaistamisin |
| komitatiivi | – | aikaistamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | aikaistamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
aikaistamis- | |