ahven

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Ahven
Wikipedia
Katso myös artikkeli Ahven Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Ahven

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ahven (32)

  1. yleinen ahvenkalojen heimon petokala (Perca fluviatilis)
    Ahven kutee varhain keväällä.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi ahven ahvenet
genetiivi ahvenen ahventen
ahvenien
partitiivi ahventa ahvenia
akkusatiivi ahven; ahvenen ahvenet
Sisäpaikallissijat
inessiivi ahvenessa ahvenissa
elatiivi ahvenesta ahvenista
illatiivi ahveneen ahveniin
Ulkopaikallissijat
adessiivi ahvenella ahvenilla
ablatiivi ahvenelta ahvenilta
allatiivi ahvenelle ahvenille
Muut
essiivi ahvenena
(ahvenna)
ahvenina
translatiivi ahveneksi ahveniksi
abessiivi ahvenetta ahvenitta
instruktiivi ahvenin
komitatiivi ahvenine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Sanalla on vastineita lähisukukielissä ja saamessa, mutta sen etymologia on epäselvä. Sille on ehdotettu balttilaista, germaanista ja slaavilaista alkuperää, mutta mitään ehdotusta ei ole yleisesti hyväksytty.[1] Ensimmäisen kerran sana esiintyi suomen kirjakielessä vuonna 1637 Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa Lexicon Latino-Scondicum.[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ahven (yks. gen. ahvena)

  1. ahven

Taivutus[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 29. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
  2. Jussila, Raimo: Vanhat sanat: vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä, s. 26. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1998. ISBN 951-746-008-2.