ahdistelija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ahdistelija (12)
- henkilö, joka ahdistelee
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ahdistelija | ahdistelijat |
| genetiivi | ahdistelijan | ahdistelijoiden ahdistelijoitten (ahdistelijain) |
| partitiivi | ahdistelijaa | ahdistelijoita |
| akkusatiivi | ahdistelija; ahdistelijan |
ahdistelijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ahdistelijassa | ahdistelijoissa |
| elatiivi | ahdistelijasta | ahdistelijoista |
| illatiivi | ahdistelijaan | ahdistelijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ahdistelijalla | ahdistelijoilla |
| ablatiivi | ahdistelijalta | ahdistelijoilta |
| allatiivi | ahdistelijalle | ahdistelijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ahdistelijana | ahdistelijoina |
| translatiivi | ahdistelijaksi | ahdistelijoiksi |
| abessiivi | ahdistelijatta | ahdistelijoitta |
| instruktiivi | – | ahdistelijoin |
| komitatiivi | – | ahdistelijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ahdistelija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- ahdistelija Kielitoimiston sanakirjassa