adaptoituminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
adaptoituminen (38)
- teonnimi verbistä adaptoitua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | adaptoituminen | adaptoitumiset |
| genetiivi | adaptoitumisen | adaptoitumisten adaptoitumisien |
| partitiivi | adaptoitumista | adaptoitumisia |
| akkusatiivi | adaptoituminen; adaptoitumisen |
adaptoitumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | adaptoitumisessa | adaptoitumisissa |
| elatiivi | adaptoitumisesta | adaptoitumisista |
| illatiivi | adaptoitumiseen | adaptoitumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | adaptoitumisella | adaptoitumisilla |
| ablatiivi | adaptoitumiselta | adaptoitumisilta |
| allatiivi | adaptoitumiselle | adaptoitumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | adaptoitumisena (adaptoitumisna) |
adaptoitumisina |
| translatiivi | adaptoitumiseksi | adaptoitumisiksi |
| abessiivi | adaptoitumisetta | adaptoitumisitta |
| instruktiivi | – | adaptoitumisin |
| komitatiivi | – | adaptoitumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | adaptoitumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
adaptoitumis- | |