adaptoiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
adaptoiminen (38)
- teonnimi verbistä adaptoida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | adaptoiminen | adaptoimiset |
| genetiivi | adaptoimisen | adaptoimisten adaptoimisien |
| partitiivi | adaptoimista | adaptoimisia |
| akkusatiivi | adaptoiminen; adaptoimisen |
adaptoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | adaptoimisessa | adaptoimisissa |
| elatiivi | adaptoimisesta | adaptoimisista |
| illatiivi | adaptoimiseen | adaptoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | adaptoimisella | adaptoimisilla |
| ablatiivi | adaptoimiselta | adaptoimisilta |
| allatiivi | adaptoimiselle | adaptoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | adaptoimisena (adaptoimisna) |
adaptoimisina |
| translatiivi | adaptoimiseksi | adaptoimisiksi |
| abessiivi | adaptoimisetta | adaptoimisitta |
| instruktiivi | – | adaptoimisin |
| komitatiivi | – | adaptoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | adaptoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
adaptoimis- | |