aaltoileminen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
aaltoileminen
- (taivutusmuoto) 4. infinitiivi verbistä aaltoilla
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aaltoileminen | aaltoilemiset |
genetiivi | aaltoilemisen | aaltoilemisten aaltoilemisien |
partitiivi | aaltoilemista | aaltoilemisia |
akkusatiivi | aaltoileminen; aaltoilemisen |
aaltoilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aaltoilemisessa | aaltoilemisissa |
elatiivi | aaltoilemisesta | aaltoilemisista |
illatiivi | aaltoilemiseen | aaltoilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aaltoilemisella | aaltoilemisilla |
ablatiivi | aaltoilemiselta | aaltoilemisilta |
allatiivi | aaltoilemiselle | aaltoilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aaltoilemisena (aaltoilemisna) |
aaltoilemisina |
translatiivi | aaltoilemiseksi | aaltoilemisiksi |
abessiivi | aaltoilemisetta | aaltoilemisitta |
instruktiivi | – | aaltoilemisin |
komitatiivi | – | aaltoilemisine- + omistusliite |