aallonnut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
aallonnut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä aallota
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aallonnut | aallonneet |
| genetiivi | aallonneen | aallonneiden aallonneitten |
| partitiivi | aallonnutta | aallonneita |
| akkusatiivi | aallonnut; aallonneen | aallonneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aallonneessa | aallonneissa |
| elatiivi | aallonneesta | aallonneista |
| illatiivi | aallonneeseen | aallonneisiin aallonneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aallonneella | aallonneilla |
| ablatiivi | aallonneelta | aallonneilta |
| allatiivi | aallonneelle | aallonneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aallonneena | aallonneina |
| translatiivi | aallonneeksi | aallonneiksi |
| abessiivi | aallonneetta | aallonneitta |
| instruktiivi | – | aallonnein |
| komitatiivi | – | aallonneine |