Wikisanakirja:Kahvihuone/arkisto7

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sisällysluettelo

Uusista sanarivimallineista[muokkaa]

Meillä on nyt uusia sanarivillä käytettäviä mallineita kuten Malline:de-verbi. Kannattaisi sopia ulkoasusta. Esim. sanalle beten malline tulostaa:

beten (indikatiivin preesensin yksikön 3. persoona betet, indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoona betete, partisiipin perfekti gebetet, apuverbi haben)

Aika pitkä sanarivistä siis tulee. Yleensä sanakirjoissa eri muodot vain kirjoitetaan peräkkäin, jolloin sanarivi voisi näyttää vaikka tältä:

beten (betet, betete, hat gebetet)

Englannin verbin sanariviä voisi myös lyhentää:

water (prees. y.3.p. waters, kestoprees. watering, imp. ja part.perf. watered)

Saman tien voisi miettiä latinan sanojen sanarivejä. Nyt näyttää tältä: mors (mors mortīs) f (3). Jos lihavoituun sanaan hyväksyttäisiin pituusmerkit, sanarivi voisi näyttää vaikka tältä: mors (gen. mortīs, f. 3). Pituusmerkkien käytöstä on kuitenkin ollut eriävä mielipide, joten ne ovat nyt olleet erillisinä ilman lihavointia sulkeissa. Yhdenmukaistus olisi kiva. Ainakin taidan tehdä mallineen/mallineet tähän tarkoitukseen. -91.155.58.242 15. toukokuuta 2008 kello 14.41 (UTC)

Voisiko nuo käytetyt mallineet jäädyttää jonkin toimivaan muotoon ja dokumentoida. Esim kaikki katsomani malline:en-verbia käyttävät sanat näyttivät tulostavan sotkua. rock-sanan sanarivi näytti tältä: "rock (indikatiivin preesensin yksikön 3. persoona [[rock{{{5}}}]], partisiipin preesens [[rock{{{6}}}]], imperfekti ja partisiipin perfekti [[rock{{{7}}}]])" Siinä vaiheessa kun mallineeseen pitää laittaa seitsemän ulkoa muistuttavaa parametria, sen käyttö ei ainakaan helpota sanojen lisäämistä. --Mikko Paananen 19. toukokuuta 2008 kello 16.20 (UTC)
Hyvä huomio. Puisque on muuttanut mallinetta lisäämällä sinne 5 parametria; aiemmin malline osasi tehdä taivutukset infinitiivin perustella. Katson, osaisinko korjata...
Parametrien määrän lisäksi sekoittaa mallineiden määrä. Ehkä olisi kuitenkin kätevämpi, jos olisi vain yksi malline johon sitten joutuisi kirjoittamaan kaikki muodot manuaalisesti.
Yksi tärkeä huomio olisi käyttää mallineiden pohjana yksittäistä mallinetta, jotta kaikkien toisiaan vastaavien sanarivien ulkoasumuutokset voisi tehdä yhdellä kertaa. Kts. esim. Malline:de-verbipohja. -91.155.58.242 19. toukokuuta 2008 kello 17.45 (UTC)
Joo, aika iso osa esim. en-verbiä käyttävistä sivuista näyttää pelkkää sotkua, koska laitoin säännöllisten verbien kuusi mallinetta yhteen mallineeseen, joka ottaisi huomioon kestopreesensissä putoavat e:t (esim. translate, translating), ee-loppuisten yksinkertaiset s-, d- ja -ing-päätteet (esmeks agree), ie:ksi muuttuvat y: (identify, identifies) ja niin päin pois. Jäi en-verbi-mallinetta käyttävien sivujen siivous puolitiehen, pahoittelen. -- Puisque 20. toukokuuta 2008 kello 19.34 (UTC)
Korjasin asian, joten miksi peruutit muokkaukseni? Muokkauksessani asetin parametrit niin, että jos 5:ttä ei ole määritetty, sen sijaan tulostuu "s"; jos 6:tta ei ole, sen sijaan tulostuu "ing" jne. Palautin korjaukset. -91.155.58.242 20. toukokuuta 2008 kello 19.40 (UTC)
Tein en-verbistä nyt mallineen, jossa ekassa ja tokassa kohdassa on koko verbi kaksi ekaa kirjainta ekaan erotettuna (miinus mahd. -ing-muodossa häviävä e), kolmannessa kohdassa ekan ja tokan sisältöön lisättävä ja -ing-muodossa häviävä e, neljännessä ekan ja tokan sisältöön lisättävä ja -s-muotoon tarvittava s, viidennessä ekan ja tokan sisältöön lisättävä ja -ing-muotoon tarvittava ing (+ mahd. kahdentuva konsonantti, esim. referring) ja kuudennessa ekan ja tokan sisältöön lisättävä ja imperfektiin ja partisiipin perfektiin tarvittava pääte -(e)d. -- Puisque 20. toukokuuta 2008 kello 21.12 (UTC)
Niin ja vielä, että aakkostus menee tossa mallineessa ykkös-, kakkos- ja kolmoskohdan mukaan. -- Puisque 20. toukokuuta 2008 kello 21.20 (UTC)

Täältä voisi muuten kopioida ton mallineen, koska tohon enklanttinkieliseen mallineeseen saa mahdutettua kaikki englannin verbit, sekä säännölliset, epäsäännölliset että vaillinaisesti taipuvat. -- Puisque 21. heinäkuuta 2008 kello 12.34 (UTC) jee pillu jee

Anatomian luokittelu[muokkaa]

Puisquenko idea oli luokitella sanoja luokkaan Suomen kielen anatomian sanasto? Joka tapauksessa ongelmana on, että meillä on jo Luokka:Suomen kielen ruumiinosat ja sen alaluokka Luokka:Suomen kielen elimet. Miten hoitaisimme luokittelun? Voisiko Luokka:Suomen kielen ruumiinosat olla Luokka:Suomen kielen anatomian sanasto:n alaluokka? -91.155.58.242 29. toukokuuta 2008 kello 16.00 (UTC)

En kyllä muista, mitä hain tossakin takaa. Voisiko anatomiamalline laittaa sanan ruumiinosat-luokkaan ja anatomialuokasta luovuttaisiin? -- Puisque 7. kesäkuuta 2008 kello 04.18 (UTC)
Tein ko. muutoksen. (Jos sanan haluaakin luokitella "ruumiinosat"-luokan sijaan "elimet"-luokkaan, mallineelle pitää antaa parametri l=ei ja sana-artikkeliin on käsin kirjoitettava "elimet"-luokka.) -88.115.207.178 8. kesäkuuta 2008 kello 13.30 (UTC)

Suomen verbien mallineet[muokkaa]

Päevää. Espanjan ja enklanttinkielisistä wikisanakirjoita kopipeistaten :D ja vähän mukauttaen tein -aa-loppuisille (imperfekti -i-) suomen verbeille tollasen mallineen. Ongelma vaan, miten saisin verbin nominaalimuotojen laatikon persoonamuotojen viereen, nyt jälkimmäinen on edellisen alla ja se näyttää aika rumalta vaikka malline onkin aukaistava/suljettava. Osaisiko joku – tai paremminkin onko jollakulla tarpeeksi aikaa ja hermoja :D – leikkiä noiden grafiikoiden kanssa? Olisin äärimmäisen kiitollinen. -- Puisque 6. kesäkuuta 2008 kello 11.59 (UTC)

Niin juu ja joo, aattelin vaan mainita mallinetta käyttäville, että malline olettaa automaattisesti,että verbissä ei tapahdu astevaihtelua ja että verbissä on takavokaaleja (a, o, u), eli yksinkertaisimmillaan: {{muist}}. Mutta jos verbissä on astevaihtelua tehdään näin ({{vali|tt|t}}) ja jos siinä on etuvokaaleja (ä, ö, y), tehdään seuraavasti: {{pist|||ä|y|ö}}. Ja jos on etuvokaaleja sekä astevaihtelua, tehdään näin {{väi|tt|t|ä|y|ö}}. -- Puisque 6. kesäkuuta 2008 kello 12.08 (UTC)
Ja vielä tarkennus aakkostuksen osalta: verbeille ei tarvitse kirjoittaa erikseen luokkia Suomen sanat-XX eikä Suomen kielen verbit-XX, sillä korjasin mallineen niin, että kaksi ekaa parametria on varattu siihen, eli: ({{va|littaa|vali|tt|t}}), {{pi|stää|pist|||ä|y|ö}}, {{vä|ittää|väi|tt|t|ä|y|ö}}. -- Puisque 6. kesäkuuta 2008 kello 23.59 (UTC)
Ohops. Ehkä noista on hyötyä, jos tekee paljon sanoja. Mutta ei kai kaikkia tarvi muuttaa heti tuommoisiksi? ;B --Höyhens 9. kesäkuuta 2008 kello 02.04 (UTC)
Ei kai mikään pakko, mutta helppo noita on käyttää, jos vain osaa erottaa ainakin yleisimmät suomen verbitaivutusluokat (kts. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) [1] ja englannin wikisanakirja [2]). Tein myös muille taivutustyypeille mallineita. HUOM! En oo viel tehny mallinetta -eta-, -ita-, -ota-, ja -uta-loppuisille verbeille (esim. katketa, erota, haluta), koska tuo Kotuksen linkki [3] ei anna mun mielestä ollenkaan selvyyttä siitä, meneekö esim. haluta ja erota (ja -ita-loppuiset joista en keksi nyt yhtään esimerkki) luokkaan 74 vai 75...aaaaargh. (Eli onko haluta-verbillä konditionaalissa harvinaisempi haluisi haluaisin lisäksi (74), vai hyväksytäänkö vain haluaisi (75)) Pitääkin its. as. soittaa kielitoimistoon nyt heti aamutuimaan. -- Puisque 10. kesäkuuta 2008 kello 06.11 (UTC)
Verbin taivutuksen laatikkoa ei pitäisi laittaa heti sanarivin alle, vaikka se onkin oletusarvoisesti piilossa. Sitä varten on sana-artikkelin mallissa taivutusosio. -88.115.207.178 10. kesäkuuta 2008 kello 17.18 (UTC)
Ei nykykäytännön mukaan pitäisikään, mutta mielestäni taivutus liittyy niin kiinteästi sanaan, että taivutuslaatikko pitäisi olla aivan sanarivin tuntumassa "piilossa" mutta selkeästi ilmaistuna esim. tekstillä taivutus alla, itse olen tehnyt noin (kts. myös keskustelun avaus). -- Puisque 11. kesäkuuta 2008 kello 17.38 (UTC)

Sanaparit[muokkaa]

Pilvistä ja sateista huomenta. Elikkäs viitaten mm. keskusteluun synneistä syvistä tein liitteen tällaisille sanapareille. Jotenkas laajentakaa ja muokatkaa ihmeessä taulukkoa, mutta suosittelisin siihen pääsääntöä, että sanapari laitetaan taulukkoon selityksen kera ja jos taas sana voi olla useamman verbin määre (olla erossa; tehdä ero; ottaa ero, tehdä kaikkensa; antaa kaikkensa), kunkin sanaparin merkitys selitetään erikseen. -- Puisque 10. kesäkuuta 2008 kello 06.33 (UTC)

Ja vielä piti sanottaman: sain tuohon idean englannin wikisanakirjasta. -- Puisque 10. kesäkuuta 2008 kello 06.36 (UTC)

Pyyntö ylläpitäjälle[muokkaa]

Sivun Liite:Suomen kielen verbien yleiset sanaparit vanhempi revisio pitäisi siirtää sivun Liite:Verbien yleiset sanaparit/Suomi päälle. Liite:Verbien yleiset sanaparit/Suomi on "copy-paste"-kopio ensiksi mainitusta sivusta, koska Puisque ei vielä tuntenut tapaa, jolla sivu siirretään toiselle nimelle. -88.115.207.178 10. kesäkuuta 2008 kello 17.54 (UTC)

On tosta mulle vissiin joskus sanottu, pahoittelen ohjeiden ainaista unohtamista harmaita hiuksia. :) -- Puisque 10. kesäkuuta 2008 kello 18.01 (UTC)
Siirsin...--Skorpion87 15. kesäkuuta 2008 kello 13.51 (UTC)

Äänestysohjeet?[muokkaa]

Onko täällä jossain selkeästi esillä ohjeita äänestämisestä? Ainakaan poistoäänestyssivulla ei ole mitään mainintoja esim. siitä, kuka saa äänestää. Kyselin asiasta jo täällä, mutta laitan nyt tänne kahvihuoneeseen, jos tulisi paremmin huomatuksi. --Hanna V 13. kesäkuuta 2008 kello 10.38 (UTC)

Taivutustaulukkojen käyttäminen sana-artikkeleissa[muokkaa]

Mikä on muiden mielipide: missä tapauksissa sana-artikkeliin olisi lisättävä taulukko taivutuksesta? Perinteisestihän on käytetty mm. Malline:taivutustyyppi:ä suomen substantiiveille ja Malline:la-f-I:tä eräille latinan substantiiveille. Nämä mallineet ovat linkittäneet sivulle, jossa on ollut esimerkinomaisesti jonkin samalla tavalla taipuvan sanan taivutus. Englanninkielisessä Wikisanakirjassa tehdään myöskin siten, että esim. suomalaisen sanan sanarivillä on linkki sivulle, jossa samoin taipuvan sanan taivutus on annettu.

Mielestäni taivutustaulukoista voi olla hyötyä esimerkiksi pronominisivuilla, koska pronominit taipuvat epäsäännöllisesti, ja ehkä muuten erikoisesti taipuvien sanojen artikkeleissa. Sen sijaan taivutustaulukkojen lisääminen tavallisille substantiiveille ym. ei ehkä ole tarpeen, vaikkakin Puisque on niitä lisäillyt.

Mitä mielipiteitä käyttäjillä siis on siitä, kuinka taivutus pitäisi ilmoittaa artikkeleissa? -88.115.207.178 13. kesäkuuta 2008 kello 17.36 (UTC)

Njaa. Lähtökohdanhan luulisi olevan se, että tätä sanakirjaa käyttää suomenkieliset ihmiset, joten siltä kannalta koko taivutustaulukko ainakin suomen sanoille ei ehkä olekaan aivan tarpeellinen. (ehkä turhana sivuhuomiona: Englanninkielisessä Wikisanakirjassa on muuten tätä nykyä monissa suomen sana-artikkeleissa sekä linkki sanan taivutusluokan sivulle että sanan koko taivutustaulukko [4].) Sen sijaan muunkielisille sanoille taivutustaulukko olisi mielestäni ihan paikallaan. -- Puisque 15. kesäkuuta 2008 kello 09.56 (UTC)
Ainakin suomen verbien ja nominien kohdalla ohjaus tyyliin liitteenä olevaan taivutustaulukkoon kai sittenkin riittää. Muuten toi Malline:taivutustyyppi on ihan jees, mutta vähän kehno kun se oikea kohta pitää rullata pitkän matkan päästä näkyviin. Mun mielest enkkuwikisanakirjasta vois ottaa mallia, kts. verbit [5] ja nominit [6]. -- Puisque 15. kesäkuuta 2008 kello 10.31 (UTC)
Taivutustyyppimallineen pitäisi osata linkittää suoraan siihen kohtaan, missä tietty taivutus on esitettynä, mutta tuolla taivutustyyppisivulla on otsikoiden ID:t jotenkin sekaisin. Jos väliotsikoiden nimiä ja mallinetta muuttaisi, lukija pääisisi sivulla oikeaan kohtaan.
Niin, olikos muilla mielipiteitä? -88.115.207.178 15. kesäkuuta 2008 kello 13.14 (UTC)

MUUTEN: olisiko tämänkaltainen vaakasuora taivutustaulukko parempi (jättää vähemmän rumaa tyhjää tilaa) kuin tämänkaltainen pystysuora taulukko? Eli voisiko taulukkopohjan Malline:fi-nom muuttaa vaakasuoraksi? -- Puisque 21. heinäkuuta 2008 kello 11.35 (UTC)

Sanojen taivutusmuodoille omat artikkelit?[muokkaa]

Oon miettinyt päivän pari. Tuleeko sanasta tehdä artikkeli vain artikkelin osana, siinä tapauksessa että sana sattuu samalla olemaan perusmuoto yhdestä (saman- tai erikielisestä) sanasta sekä toisen sanan taivutusmuoto? Esim. caro on latinankielinen substantiivi (/karoː/) sekä cārus-adjektiivin taivutusmuoto (/kaːroː/), laitetaanko taivutusmuodosta vain maininta, mutta sitä taivutusmuotoa ei luokitella taivutusmuotojen luokkaan? Vai luokitellaanko taivutusmuodot? Toisaalta, aletaanko tännekin tekemään artikkeleita sillä perusteella, että sana on taivutusmuoto (esim. minun). Mielestäni kaikki (ml. itse luomani...;) taivutusmuotojen sivut ja luokat voisi periaatteessa ihan hyvin poistaa. -- Puisque 15. kesäkuuta 2008 kello 10.07 (UTC)

Ohimennen, tuntuu vahvasti siltä että englanninkielisen Wikisanakirjan suuruus perustuu nimenomaan taivutusmuotojen sivuille, [7], (luokan sivujen kokonaismäärä 17 700)..... -- Puisque 15. kesäkuuta 2008 kello 10.15 (UTC)
Mielestäni taivutusmuodoista voi tehdä omia sivujaan. Näille sivuille ei kuitenkaan tule sellaisia osioita kuin "Etymologia" ja "Liittyvät sanat", vaan vain lyhyt maininta sananselitysrivillä. Ei niistä nyt haittaakaan ole. -88.115.207.178 15. kesäkuuta 2008 kello 13.19 (UTC)
Mites sitten luokittelu? Musta ainakin partisiipin preesensit ja perfektit voi laittaa omiin luokkiinsa X:n verbien partisiipin preesensit/perfektit-x|y, mutta kaikkien tapaluokkien persoonamuodot voi jättää ihan yhteen isoon möhkäleluokkaan X:n verbien taivutusmuodot-x|y – ja tosiaan kummassakin tapauksessa yhden kirjaimen aakkostus riittänee, kun tuskin kukaan täältä sanojen yksittäisiä taivutusmuotoja etsii. Teinkin persoonamuodoille tämmösen mallineen. -- Puisque 23. kesäkuuta 2008 kello 15.10 (UTC)

Oon muuten muuttanut mieltäni tosta luokittelusta, ts. kaikki verbimuodot partisiippeineen kaikkineen samaan köntsäluokkaan. Kukaan ei oo ainakaan tähän mennes valittanu, joten oon poistanu ylimääräiset partisiippiluokat sun muut. Noissa mun käyttämissä mallineissa se muoto pitää aakkostaa luokkansa sisälle, joten jos CategoryTOC:llä surffaaminen on hankalaa, niin ei hätää, muodot aakkostuu oikein mallineen muokkauksen jälkeenkin (tosin edelleen aakkostetut luokat on luotava). -- Puisque 29. syyskuuta 2008 kello 18.00 (UTC)

Luokkien sijainti artikkeleissa vs. luokittelevat mallineet[muokkaa]

Sainkin jo palautetta rikottuani tätä käytäntöä, että sivun kaikki luokat kirjoitetaan artikkelin loppuun. Mielestäni jos työskentelyä luokkien kanssa halutaan nopeuttaa, olisi muokkaajan itsensä kannalta suositeltavaa käyttää luokittelevia mallineita (vaikkapa Malline:es-adj2). Jos aletaan käyttää luokittelevia mallineita, pitäisi luopua käytännöstä että kaikki käsin kirjoitetut luokat ovat artikkelin lopussa ja laittaa luokat kielten omien osioiden loppuun. Jos samaan aikaan käytetään luokittelevia mallineita (mitä itse suosin) ja käsin kirjoitetut luokat ovat sivun lopussa, luokat menevät aivan epäjärjestykseen. Eli äänestystä pystyyn:

Laitetaanko kunkin kielen omat luokat kielen oman artikkeliosan loppuun vai koko artikkelin loppuun (ennen interwikilinkkejä)? -- Puisque 15. kesäkuuta 2008 kello 11.12 (UTC)

oman osan loppuun, perustelut alkukappaleessa -- Puisque 15. kesäkuuta 2008 kello 11.14 (UTC)
Koska mallineiden mukana tulevat luokat eivät näy sana-artikkelin lähdekoodissa, luokat eivät mene sekaisin. Siksi käsin kirjoitetut luokat voivat olla artikkelin lopussa.
"olisi muokkaajan itsensä kannalta suositeltavaa käyttää luokittelevia mallineita". Jotta näin tapahtuisi, pitäisi mallineisiin ja niiden käyttöön saada pian selkeyttä. Viime viikkoina on Wikisanakirjaan tullut valtavasti uusia mallineita, joita harva on ruvennut käyttämään. Joitain tarvittavia toimenpiteitä:
  1. mallineet on nimettävä johdonmukaisesti, esim. es-adj2, la-adj1-2 ja en-adj.
  2. on tehtävä ohjesivu, jossa on luettelo eri mallineista ja niiden käytöstä
  3. parametrien antamisen mallineisiin on oltava selkeää, että mallineiden käytön voi muistaa ulkoa (eri mallineissa parametrit annettaisiin samantapaisesti)
    esim. {{es-adj3|bu|eno|ena}} ja {{la-adj1-2|bo|n|bon}}
  4. käytetään kaikkien mallineiden pohjalla jotain pohjamallinetta kuten de-verbipohja, jotta ulkoasu pysyy yhtenäisenä ja sitä voidaan muuttaa pienellä vaivalla tarvittaessa
-88.115.207.178 15. kesäkuuta 2008 kello 13.33 (UTC)
Taisi mennä ohi, mitä järjestystä tarkoitin. Tarkoitin lopputuloksena näkyvän sivun alareunassa olevaa luokkien järjestystä, kts. vaikka caro, jonka muokkasin esimerkkinä vähän taaksepäin. Siinä latinan mallineen antama luokka on ekana (pitäisi olla italian ja portugalin välissä....??) = järjestys väärä. -- Puisque 15. kesäkuuta 2008 kello 14.07 (UTC)
Ahaa, tarkoititkin lukijalle lopputuloksena näkyvää luokkalistaa. En ole koskaan ajatellut, että luokkien pitäisi olla siellä jossain järjestyksessä. -88.115.207.178 15. kesäkuuta 2008 kello 18.10 (UTC)
Ei varmaan nykykäytännön mukaan pidäkään. Omasta mielestäni näyttäisi vain siistimmältä ja selkeämmältä, että saman kielen luokat on samassa rykelmässä ja kielet on aakkosjärjestyksessä. Selvensin muuten yhden espanjan mallineen, muutaman italian mallineen ja Malline:en-verbin sekä englannin taivutusmuotomallineitten käyttöä, kun sitä aiheellisesti pyydettiin. -- Puisque 15. kesäkuuta 2008 kello 18.51 (UTC) #Vetäytyy hieman häpeillen jatkamaan aiheuttamansa es-adj-sotkun siivoamista ja mallineiden käyttöäsepustuksien kirjoittelua#
es-adj2:n kanssa kannattaisi varmaan tehdä niin, että toinen parametri olisi sanan vartalo, koska sanan maskuliini kuitenkin on aina johdettavissa vartalosta. Näin säästyy pari näppäilyä mallineen käyttäjältä. Katsotaan, onnistuisinko muuttamaan mallinetta sellaiseksi... -PeeKoo 18. kesäkuuta 2008 kello 17.39 (UTC)
Ahaa, mutta siellä olikin noita mahdollisia aksenttiviivoja :). No, en menekään sitten sekoittamaan mallinetta. PeeKoo 18. kesäkuuta 2008 kello 17.43 (UTC)
That's right, kahteen ekaan aakkostus ilman aksenttiviivoja, kolmanteen vartalo ilma päätteitä ja aksenttiviivoineen. -- Puisque 18. kesäkuuta 2008 kello 21.10 (UTC)
Näyttää siltä, että iso osa (mun luomista) mallineista on muodossa kielen ISO koodi-adj/subs/verbi-taivutusluokka, joten taidan muokata suomen verbimallineetkin samaan muotoon. -- Puisque 15. kesäkuuta 2008 kello 20.20 (UTC)

Sijoituksemme?[muokkaa]

Tietääkö muuten kukaan, monentenako olemme artikkelimäärällä mitattuna Wikisanakirjojen joukossa? Mistä tollanen yksiselitteinen tilasto muuten löytyisi? -- Puisque 15. kesäkuuta 2008 kello 13.14 (UTC)

Oletkos koskaan kurkannut sivulle Wikisanakirja:Tilastot? Olemme tällä hetkellä yhdestoista.--Skorpion87 15. kesäkuuta 2008 kello 21.18 (UTC)
Hooray! 90 000 artikkelin raja taisi mennä juuri rikki! \;D/ ^__^ -- Puisque 16. heinäkuuta 2008 kello 12.51 (UTC)
Ja se 90 000. sana taisi olla sees. Voisiko muuten täällä alkaa pitää Päivän sanaa? Vierasta hapatusta englanninkielisestä Wikisanakirjasta (Word of the Day), tottakai. :D -- Puisque 16. heinäkuuta 2008 kello 12.55 (UTC)
Tänne voisi ehkä väsätä jonkinnäköiset "päivänsana-", "viikon yhteistyöartikkeli-" sekä "nice to know/tiesitkö että?" osiot. Herätetään keskustelua aiheesta ja heitetään ideoita pakkaan, kai sitä jotakin saisi aikaiseksi.--Skorpion87 16. heinäkuuta 2008 kello 19.49 (UTC)

Wikisanakirja:Botit[muokkaa]

Please have a look, thanks, --pieni lintu (:> )=| 21. kesäkuuta 2008 kello 15.41 (UTC)

Hello? --pieni lintu (:> )=| 27. kesäkuuta 2008 kello 14.33 (UTC)

Miten merkataan?[muokkaa]

Miten merkataan artikkeliin vaihtoehtoiset kirjoitusmuodot? Kuten esim. warm-up voidaan kirjoittaa myös tyyliin warm up. Tuskin niitä synonyymeihin pistetään. Ja jos on monta eri kirjoitusmuotoa, tehdäänko kaikista muista paitsi yhdestä sivusta uudelleenohjaus vai oma artikkeli? --SpaceAce 3. heinäkuuta 2008 kello 13.37 (UTC)

Ne merkitään Liittyvät sanat -osioon seuraavasti:
;Vaihtoehtoiset kirjoitusasut:[[warm up]]
Mielestäni ne ansaitsevat oman artikkelin jos niistä on jotain erityistä kirjoitettavaa sen alaosioihin; muussa tapauksessa (ja useimmiten) uudelleenohjaus riittää. -88.115.207.178 3. heinäkuuta 2008 kello 18.01 (UTC)

Yhden luokan artikkelit[muokkaa]

Hyvin monet käyttäjät luovat nykyään artikkeleita, esimerkiksi substantiiveja, jossa on vain yksi luokka (kyseisen maan sanat-????). Siellä pitäisi olla myös substantiiveista puhuttaessa luokka (kyseisen kielen substantiivit-????), tosin esim. viikonpäivissä on myös luokka (kyseisen maan viikonpäivät). Adjektiivissa puhuunottaessa siellä pitää olla (kyseisen maan luokan sanat-????) lisäksi myös (kyseisen maan adjektiivit-????)?. Tuo käy mahdottomaksi työksi kohta noiden korjaaminen pelkästään itseltäni. --Dlevej 16. heinäkuuta 2008 kello 20.32 (UTC)

Ikinä, koskaan, milloinkaan ei ole puhuttu asiasta, että sanat luokiteltaisiin myös sanaluokan mukaan alaluokkaan. Aiheesta ei ole edes mitään ohjetta rustattu. Eräs nimeltämainitsematon käyttäjä vain joskus rupesi luokittelemaan sanoja näin. Onko hyötyä luokitella sanoja kahteen kertaan artikkelin kahden ensimmäisen kirjaimen mukaan, olisi hyvä jos käytännössä olisi joko tai. Ajatellaanpa vaikka että joka ikinen artikkeli olisi luokiteltu myös "Luokka:Kielen sanaluokka-aa|sss", niin mihin enää tarvittaisiin luokkia "Luokka:Kielen sanat:aa|sss", kun ensimmäinen luokka korvaa jälkimmäisen. Niillähän on periaatteessa sama luokittelu metodi. Toinen tapa vain jaottelee artikkelit tarkemmin. Olisi ehkä tärkeämpää keskittyä artikkelien aihekohtaiseen luokitteluun (värit, eläimet...), kuin tähän. --Skorpion87 16. heinäkuuta 2008 kello 20.41 (UTC)
Ei kannata kovinkaan paljoa "tuhlata" aikaa, lisäämällä artikkeleihin tätä toista vähemmän käytettyä luokittelutapaa, sillä jos niin päätetään että se otetään käytännöksi, niin ne on mitä todennäköisimmin mahdollista lisätä Bottien voimalla kaikkiin artikkeleihin.--Skorpion87 16. heinäkuuta 2008 kello 20.45 (UTC)
Botilla ne olisi sitten hyvä lisätä. --Dlevej 17. heinäkuuta 2008 kello 07.52 (UTC)
Huikea aivokapasiteettini ei pysynyt ihan tekstin kelkassa. Siis että luokista X kielen sanat-yy|y luovutaan ja luokitellaan vain sanaluokkiin (substantiivit, adjektiivit, adverbit, partikkelit, verbit, etuliitteet, takaliitteet, prepositiot, postpositiot...)...? -- Puisque 17. heinäkuuta 2008 kello 10.14 (UTC)
En tarkoittanut ehdotuksellani sitä, vaan että molemmat luokiteltaisiin samaan artikkeliin. --Dlevej 18. heinäkuuta 2008 kello 08.17 (UTC)

Mielestäni sanaluokkien mukaan luokittelu on turhaa. Koko käytännöstä voisi luopua ja luokitella artikkelit perusluokkaan (kielen sanat-) ja aihekohtaiseen luokkaan. Näin ei tule miljoona ja yksi luokkaa tähän laitokseen.--Skorpion87 18. heinäkuuta 2008 kello 08.58 (UTC)

Tämä on vain oma mielipiteeni: Aloitettaisiin äänestys tästä että eikö sitä käytetä käytäntönä vai tuleeko se todella sellaiseksi. En nyt itse ihan vielä haluaisi että ruvettaisiin tekemään hirvittävä palautus/poisto-ruletti. --Dlevej 18. heinäkuuta 2008 kello 11.12 (UTC)

Keskustelu koskee ilmeisesti tämän tyylisiä luokituksia: lyhyt - Suomen kielen adjektiivit-ly ja Suomen sanat-ly.

Aiempaa keskustelua luokittelusta kielen sanaluokkien mukaan Keskustelu käyttäjästä:J.haukela#Luokitteluista sanaluokkien mukaan. Silloin taisi tulla esiin vain tilastojen laatiminen ja joidenkin frekvenssien etsiminen. (Keskustelu luokittelun tekijän kanssa ei onnistunut kovin hyvin.) --Aulis Eskola 18. heinäkuuta 2008 kello 15.31 (UTC)

Eli siis että esim. luokasta Suomen kielen substantiivit luovuttaisiin ja olisi sen sijaan vain luokka Suomen sanat, mikäli nyt ymmärsin oikein. -- Puisque 18. heinäkuuta 2008 kello 20.00 (UTC)
No, alotettasko kuitenkin ensin vaikka heti äänestys siitä, säilytetäänkö luokittelu vai ei (taitaa olla tuossa alla sittenkin). Nimittäin siitä tulee aikasoikoon urakka poistaa luokat/palauttaa muokkauksia(ni). Äänestyksessä luovuttaisiin tavasta 80 prosentin kannatuksella, muuten tapa säilyisi. Vaadittava iso kannatusprosentti lähinnä sen takia, että tulisi niin hurja palautus/poisto -rulianssi ja urakka, ei todellakaan siksi, ettäkö minä kannattaisin luokittelutavan säilymistä. --Dlevej 18. heinäkuuta 2008 kello 20.10 (UTC)
Boteilla olisi todennäköisesti mahdollista hoitaa myös artikkeleista luokkien poistot, mutta itse luokkienpoistamiseen tarvitaan ylläpitäjän oikeuksia.--Skorpion87 18. heinäkuuta 2008 kello 20.15 (UTC)

Asian sivusta: ängin tämän substantiivimallineen lähes kaikkiin tietämieni eri kielten substantiivimallineisiin (pois lukien latinan ja suomen mallinneet). Näin kaikista sitä käyttävistä sivuista häviää tarvittaessa substantiiviluokittelu pelkästään tätä mallinetta muuttamalla (eli poistamalla luokan X kielen substantiivit includeonly-koodin sisältä). -- Puisque 2. elokuuta 2008 kello 01.50 (UTC)


Itse olen tietoteknisesti ajatellen ollut välillä jopa sitä vastaan, että sanoja edes luokitellaan kielen mukaan (Luokka:Suomen sanat-...). Botti voitaisiin varmaan pistää tekemään tätäkin homma, koska sanaan pitää kirjoittaa, minkä kielen (tai kielten) sana se on. Pitäisin tärkeämpänä lisätä tietoa, jota ei muualta artikkelista jossakin muodossa jo löydy (esim. mikä on jotakin väriä tarkoittava sana tai mikä on kuukauden nimi). Mutta tehdäänpä analyysi, mitä luokittelua ja miksi... --Aulis Eskola 18. heinäkuuta 2008 kello 15.44 (UTC)

Kyseessä ei ole äänestys vaan katsaus hyvien ja huonojen puolien keräämiseksi mahdollista myöhempää äänestystä ja päättämistä varten. (Auliksella ei ole kolmea äänioikeutta!).--Skorpion87 18. heinäkuuta 2008 kello 20.19 (UTC)
Sitä vähän ounastelinkin :) No, joka tapauksessa tuleva äänestys kestää kuukauden ja vähintään 80 prosentin kannatuksella käytännöstä luovutaan, jos tarvittavaa kannatusta ei tule, niin käytäntö säilytetään ja siinä tapauksessa botit hoitavat homman. --Dlevej 19. heinäkuuta 2008 kello 09.25 (UTC)

Sanaluokkiin luokittelun puolesta[muokkaa]

  • Sanat heti tarkkailtavissa sanaluokkien mukaan (mihin tarkoituksiin?) --Aulis Eskola 18. heinäkuuta 2008 kello 15.44 (UTC)
Mahdollista toteuttaa myös Liitteinä: pienempi vaiva ja ei tarvitse luoda sanakirjaan niin monta luokkaa.--Skorpion87 18. heinäkuuta 2008 kello 20.31 (UTC)
  • Puolesta. Jaottelu sanatyyppien mukaan tuntuu loogiselta, mitähän tuohon enää keksisin...(?) -- Puisque 18. heinäkuuta 2008 kello 20.03 (UTC)
  • Hyödyllinen tapa --Dlevej 18. heinäkuuta 2008 kello 20.13 (UTC)

Sanaluokkiin luokittelua vastaan[muokkaa]

  • Lisää sekavia merkintäkäytäntöjä aloitteleville sanakirjan kirjoittajilla (vähentää uusiä kirjoittajia) --Aulis Eskola 18. heinäkuuta 2008 kello 15.44 (UTC)
  • Lisää työtä --Aulis Eskola 18. heinäkuuta 2008 kello 15.44 (UTC)
  • Turhaa manuaalista työtä, koska botti voitaisiin varmaankin pistää tekemään kyseistä hommaa. --Aulis Eskola 18. heinäkuuta 2008 kello 15.44 (UTC)
  • Joissakin artikkeleissa Luokka- osio tursuaa mahdottoman suureksi, kun kieltä kohden luokitellaan joissakin tapauksessa jopa kolme erinlaista luokkaa. (esim: mata, ate...) Sanakirjan kasvaessa tämän kaltaisia artikkeleita tulee lisää.--Skorpion87 18. heinäkuuta 2008 kello 20.26 (UTC)
No oikeastaan jo puolet tuosta mata-sivun luokkamäärästä (eli pelkät X kielen sanat -luokat) on jo aika pirusti. Voisiko vaikkapa luokkien nimiä lyhentää niin, että kaikissa nimissä olisi vain kielen nimi genetiivimuodossa (eli Suomen kielen substantiivien, elimien, fysiikan sanaston sijaan Suomen substantiivit, fysiikka, anatomia)? Toki joku järki nimeämisessä: Suomen elimet kuulostaa aika villiltä. :D -- Puisque 18. heinäkuuta 2008 kello 22.37 (UTC)
Maailmassa kun kieliä on laskutavasta riippuen 3 000–6 000, ja matan kaltaisia 1–2-tavuisia tavallisimmat äänteet omaavia sanoja on varmaan useammassa sadassa kielessä, niin sanakirjan sivujen koko kasvaa joka tapauksessa aivan tuhottomasti. -- Puisque 18. heinäkuuta 2008 kello 22.43 (UTC)

Ja lopputulos?[muokkaa]

Minulta on nyt mennyt tämä keskustelu jotenkin ohi. Mutta onko nyt siis niin, että tästä asiasta ei edelleenkään olla tultu mihinkään lopputulokseen? Jotain tuosta nyt olisi hyvä päättää. --Hanna V 15. lokakuuta 2008 kello 16.49 (UTC)

Minulta myös tämä on mennyt ohi. Olen luokittelemisen kannalla. En ainakaan näe miten luokittelu voitaisiin automatisoida 100 prosenttisesti toimivasti boteilla, joten käsityöksi se jää. Sanarivimallineet (en-subs, fr-subs) kylläkin tuovat huomattavasti helpotusta asiaan. --Hartz 15. marraskuuta 2008 kello 08.13 (UTC)

"Luokkien kokonaismäärä" -tekstit, luokissa[muokkaa]

Tota...en oo ikinä aikasemmin kiinnittäny tähän huomiota, mut mikähän järki on mainita täsmälleen sama asia kahteen kertaan peräkkäisissä virkkeissä: Seuraavat 27 alaluokkaa kuuluvat tähän luokkaan. Alaluokkien kokonaismäärä luokassa on 27.??? Voisikohan systeemiä muuttaa niin, että jälkimmäinen virke poistettais??? Tosta voi jo ihan varmuudella sanoa, että ei mitään järkeä... :D -- Puisque 19. heinäkuuta 2008 kello 21.29 (UTC)

Isommissa luokissa artikkelit näkyvät 200 kappaleen ryhmissä ja ilman tätä jälkimmäistä virkettä ei saada selville montako artikkelia yhteensä luokassa on. Katso esim Luokka:Englannin sanat-co--Skorpion87 20. heinäkuuta 2008 kello 19.27 (UTC)
Aaaai niin joo.. -- Puisque 21. heinäkuuta 2008 kello 10.56 (UTC)

Suomen substantiivien & adjektiivien mallineet[muokkaa]

Sivuten vähän asiaa täältä, tuolta ja sieltä sun täältä, missä mallineista on lörpötelty, mitä mieltä ootte näistä puuhastelemistani suomen mallineista? Ajattelin että, numeroon loppuvia mallineita käytettäis heti sanarivin alussa, ja numerot menee taivutusluokkien mukaan. Kaks ekaa saraketta aakkostaa oikeaan luokkaan. (Helpottaa mahdollista substantiivi- ja adjektiiviluokista luopumista, poistaa vaan [[Luokka:Suomen kielen substantiivit-xx|xx]]-kohdan mallineen includeonly-koodien sisältä.) Sitten ne sanaan loppuvat mallineet, niitä käytettäis Taivutus-otsikon alla ja ne näyttäis vaan taivutustaulukon eikä ne aakkosta mihinkään. Jos käyttäjä ei satu tietämään sanan taivutustyyppiä, sanarivillä vois sitten käyttää mallinetta substantiivi. Mielipiteitä, vaikuttaako yhtään järkevältä kahden mallineen systeemiltä? -- Puisque 24. heinäkuuta 2008 kello 19.17 (UTC)

Tiedän, kaikissa taivutusmallineissa ei ole selityksiä siitä, millä lailla taipuvia sanoja niillä taivutetaan, kirjoitan kunhan kerkiän. -- Puisque 24. heinäkuuta 2008 kello 19.24 (UTC)

...ja suomen verbien mallineet[muokkaa]

Ehdotan samaa myös suomen verbeille, eli sanarivillä samanlainen "numeromalline" (esim. fi-verbi-74) joka aakkostaa ja taivutusotsikon alla "sanamalline" (fi-verbi-muistaa), joka ei aakkostaa vaan ainoastaan näyttä taivutukset. Miepiteitä? -- Puisque 6. elokuuta 2008 kello 12.41 (UTC)

Ylläpitäjyyden inaktiivisuuskäytäntö[muokkaa]

Miten olisi, jos täälläkin otettaisiin käyttöön jo useissa muissa wikeissa oleva ylläpitäjien inaktiivisuuskäytäntö. Täällä on pari käyttäjää (Nikerabbit ja Dkr), jotka eivät ole käyttäneet työkaluja eivätkä muokanneet yli vuoteen. Viimeisin Dkr:n muokkaus on lähes päivälleen kahden vuoden takaa, ja viimeksi on käyttänyt työkaluja huhtikuussa 2005. Nikerabbit on tainnut tehdä viimeisimmän muokkauksensa maaliskuussa 2007 ja käyttänyt silloin viimeisimmän kerran myös työkalujaan. Tälläinen sääntö olisi ainakin minun mielestäni hyvä, koska en halua ylläpitäjyyden säilyvän jos ei muokkauksia tai työkalujen käyttöä ole yli kahteen vuoteen. Tuossa muutama viikko sitten käytäntö otettiin käyttöön Wikisitaateissa. --ArttuS (keskustelu) 28. heinäkuuta 2008 kello 07.18 (UTC)

Saksan verbien luokittelu[muokkaa]

Ajattelin vielä tännekin laittaa yleisesti asiasta ilmoituksen, jotta useampi sen huomaisi. -- Puisque 3. elokuuta 2008 kello 19.36 (UTC)

Käännösten automaattinen näyttö/piilotus[muokkaa]

Päivää, tein tämmösen muutoksen tohon käännöksissä käytettäviin ylä- ja alamallineeseen, koskaa sivujen koon kasvua vois näinkin hillitä. Mielipiteitä? Muokataanko takaisin entiseen? -- Puisque 6. elokuuta 2008 kello 10.10 (UTC)

Vai laitettaisiinko piiloon kaikki käännökset, jotka kaikki sitten yhdellä klikkauksella sais näkyviin? Vai "kaksinkertainen" piilotus, eli laitettais koko käännösloori Käännökset-otsikon alla piiloon, ja sen sisällä vielä kukin käännöskohta erikseen piiloon? -- Puisque 6. elokuuta 2008 kello 10.14 (UTC)
Ei kiitos tuollaisia, olen kiroillut en.wiktionaryssa tuota käytettävyyspainajaista jossa käännökset nähdäkseen joutuu klikkailemaan auki parhaimmillaan kymmenen lootaa. Niiden sihtailu varsinkin kannettavan nänniohjaimella on tuskallista eikä niitä mitenkään saa edes säädettyä jäämään auki. Es.wiktionaryssa on mielestäni järkevämpi malli jossa käännökset ovat oletuksena näkyvissä ja ne saa halutessaan piilotettua. --Mikko Paananen 8. elokuuta 2008 kello 05.38 (UTC)
Samaa mieltä Paanasen kanssa. --Hartz 18. elokuuta 2008 kello 13.52 (UTC)

Gerbiili[muokkaa]

Miksei Gerbiileistä oli jotain nippelitietoa?Törkeää.

Katso Wikipedia / Gerbiili. Tämä on on vain sanakirja ja antaa sanojen käännöksiä. --62.236.93.2 12. elokuuta 2008 kello 10.37 (UTC)
...sekä suomen sanoille tiiviihkön ja lyhyehkön määritelmän sanasta. -- Puisque 12. elokuuta 2008 kello 13.11 (UTC)

Kaikkien verbien taivutus omissa liitteissä[muokkaa]

Voisiko ottaa ranskan [8] ja saksan [9] sanakirjoista mallia ja tehdä niin, että verbien taivutus (jos se on mutkikkaampi kuin tyyliin parin verbimuodon ruotsissa ja englannissa) näytettäisiin erillisessä liitteessä, esim. Liite:Verbitaivutus/Suomi/muistaa? Tämä liite olisi sitten luokassa X: verbien taivutus (X kielen verbien taivutus), joka olisi taas X kielen verbit-luokan alaluokka? Järkevää? Voisi esimerkiksi tehdä sanariville mallineen fi-verbi-NUMERO tai fi-verbi-ESIMERKKIVERBI, josta olisi linkki taivutusliitteeseen. -- Puisque 8. elokuuta 2008 kello 13.56 (UTC)

Esimerkkinä käyköön vaikka Liite:Verbitaivutus/ranska/parler. -- Puisque 16. elokuuta 2008 kello 12.45 (UTC)
Kannatan, näyttää toimivan ranskankielisessä Wikisanakirjassa. Pitäisikö sanan Ranska olla kuitenkin pienellä alkukirjaimella tuossa otsikossa? --Hartz 18. elokuuta 2008 kello 13.52 (UTC)
Hyvä huomio muuten. :D Pitäähän sen kielen olla tietty pienellä, taidankin korjata asian samantien. -- Puisque 18. elokuuta 2008 kello 14.33 (UTC)
Yleisenä tiedotuksena käyttäjille: täältä löytyy noita suomen verbien liitteissä käytettäviä, taivutustaulukon näyttäviä mallineita. -- Puisque 24. elokuuta 2008 kello 09.56 (UTC)
...ja mallineet on nimetty täällä olevan, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen luokittelun [10] mukaan eli käyttäjä katsokoon, mihin taivutustyyppiin verbi sopii (52–76). Jos sopivaa mallinetta ei löydy, sitä ei ole vielä luotu, ja jos viitsii, sen voi luoda muita mallineita tutkiskelemalla.-- Puisque 6. syyskuuta 2008 kello 15.14 (UTC)

Englannin verbien taivutusmuodoista artikkelit?[muokkaa]

Terve, onko suomenkielisessä Wikisanakirjassa tarkoitus 1) tehdä verbien taivutusmuodoista esim. ate ja eaten omat artikkelit, 2) tehdäänkö vain uudelleenohjaukset sivulle eat vai 3) eikö tehdä ollenkaan artikkeleita? Kerro mielipiteesi. Olen viime päivinä ajatellut, että taivutusmuotoja voisi lisäillä automaattisesti User:H-Botilla, minkä uskoisin onnistuvan englanninkielistä Wikisanakirjaa hyödyntämällä. --Hartz 18. elokuuta 2008 kello 16.59 (UTC)

Oho tuossa yläpuolle olikin #Sanojen taivutusmuodoille omat artikkelit?. Eli siis tehdään taivutusmuodoille omat artikkelit? --Hartz 18. elokuuta 2008 kello 17.03 (UTC)

Niin no, sinänsä uudellenohjaukset tuntuvat loogisilta, mutta jos sana onkin jonkun toisen kielen perussana, esim. substantiivi...? :P Joten musta ainaki vois tehdä. Ehdotan noille englannin kolmannen persoonan muodoille (eats, has, is, comes) mallinetta en-y3p, imperfekteille/part. perfekteille (eaten, had, elected, made) mallinetta en-imperfperf ja part. preesenseille (eating, having, being, coming) mallinetta partprees (niin että toisessa sarakkeessa on Englannin). -- Puisque 18. elokuuta 2008 kello 21.37 (UTC)
Eli siis tuntuu loogisemmalta tehdä samantien kaikille, sen sijaan että tekisi vain niille muodoille jotka ovatkin jonkin toisen kielen sanoja, ts. vaikkapa ate. -- Puisque 18. elokuuta 2008 kello 22.21 (UTC)
Näin minäkin olen ajatellut, että kaikista pitäisi tehdä artikkelit, eikä ainoastaan "jo aloitetuista". Noita mallineita minäkin olen ajatellut. --Hartz 19. elokuuta 2008 kello 09.53 (UTC)

Ja mun mielestä noiden taivutusmuotojen luokkaa ei tarttis aakkostaa, Malline:CategoryTOC pääluokan keskelle (eli kirjoittaa ylös "<center>{{CategoryTOC}}</center>") riittäis mun mielest ihan hyvin. -- Puisque 18. elokuuta 2008 kello 23.02 (UTC)

Toisaalta aakkostaminen onnistuisi helposti partprees ym. mallineita käyttämällä. Aakkostamisen puolesta puhuu sekin asia, että muussa tapauksessa yhteen luokkaan voisi helposti kertyä 20000 artikkelia. Mielestäni isot luokat on jaettava pienemmiksi. --Hartz 19. elokuuta 2008 kello 09.53 (UTC)
Njaa. _Pieni_ korjaus vain: perusmuotojen 12 000+ artikkelin lisäks niitä taivutusmuotojen artikkeleita tulisi 52 000+. :D [11] Toisaalta, tuskin kukaan englannin (säännöllisten) verbien imperfektimuotoja tai part perfejä (paitsi ehkä 178 epäsäännöllistä) täältä etsis...? Ja tolla navigointihommelillahan pääsee its. as. tiettyyn aakkoskohtaan himpun verran nopeammin...vaiko eikö?? -- Puisque 19. elokuuta 2008 kello 15.22 (UTC)

urheiluselostaja - saksaksi[muokkaa]

Hei

Onkohan tämä Kahvihuoneen väärin käyttämistä!? Minun tarvitsee saada tietää miten urheiluselostaja sanotaan saksaksi.

t. Klaus Heydemann klaus@talvi.com

Sportreporter m. --Hartz 12. syyskuuta 2008 kello 05.44 (UTC)

automaattikäännöksiä vai vandalismia?[muokkaa]

Mikähän tämäkin on? [12] --Höyhens 14. syyskuuta 2008 kello 11.11 (UTC)

Tai tämä [13] --Höyhens 14. syyskuuta 2008 kello 11.14 (UTC)
Nuo ovat sanakirja.orgin käyttöliittymän kautta tehtyjä muokkauksia. Ensimmäisessä esimerkissä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta toisessa lisäykset ovat vähän niin ja näin (parempi kumota). --Hartz 14. syyskuuta 2008 kello 11.38 (UTC)

Sisäinen virhe?[muokkaa]

Hei, onko muillakin hiljattain eli nyt tullut ongelmia sivujen muokkauksessa? Itse yritin muokata sivua amplio ja klikattuani tallenna sivu herjaa seuraavaa:

Unable to store text to external storage

Backtrace:

  1. 0 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/Revision.php(724): ExternalStore::randomInsert('M?;??0??{?b!?*_...')
  2. 1 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/Article.php(1501): Revision->insertOn(Object(DatabaseMysql))
  3. 2 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/Article.php(1355): Article->doEdit('==Espanja==??==...', , 98)
  4. 3 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/EditPage.php(1013): Article->updateArticle('==Espanja==??==...', , false, true, false, )
  5. 4 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/EditPage.php(2366): EditPage->internalAttemptSave(false, false)
  6. 5 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/EditPage.php(454): EditPage->attemptSave()
  7. 6 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/EditPage.php(339): EditPage->edit()
  8. 7 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/Wiki.php(494): EditPage->submit()
  9. 8 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/Wiki.php(59): MediaWiki->performAction(Object(OutputPage), Object(Article), Object(Title), Object(User), Object(WebRequest))
  10. 9 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/index.php(93): MediaWiki->initialize(Object(Title), Object(Article), Object(OutputPage), Object(User), Object(WebRequest))
  11. 10 /usr/local/apache/common-local/live-1.5/index.php(3): require('/usr/local/apac...')
  12. 11 {main}

¿QUÉ? -- Puisque 20. syyskuuta 2008 kello 13.43 (UTC)

Eli siis sivun aivan ylälaidassa juuri muokkaa ja muiden palkkien alla on vain otsikkona Sisäinen virhe ja tuo yllä oleva teksti, eikä muokkaukseni tallennu. -- Puisque 20. syyskuuta 2008 kello 13.45 (UTC)
Itselläni ei ainakaan ole tullut mitään sen suurempia onkelmia. Välillä se väittää että yhteys wikimediaan poikki ja plaa plaa plaa, mutta hetken päästä taas toimii.--Skorpion87 21. syyskuuta 2008 kello 11.38 (UTC)

"Et ole kirjautunut sisään" -teksti (muokkauksissa)[muokkaa]

Hei, kirjautukaapa ulos ja muokatkaa jotain sivua. Muokkauslaatikon ylle tulee tuo teksti, mutta siinä on jotain häikkää, grafiikat ei nähtävästi oo kohdallaan (koodeja, viivoja sinne tänne yms. näkyy sellaisenaan). Ken osaisi korjata asian? -- Puisque 23. syyskuuta 2008 kello 18.21 (UTC)

Ongelma oli järjestelmäviestissä Anoneditwarning. Nyt pitäisi taas toimia.--Skorpion87 23. syyskuuta 2008 kello 20.41 (UTC)

Artikkelimäärä laskuri[muokkaa]

Artikkelimäärä laskuri ei näytä toimivan... Tietääkö joku miksi ja onko se jo kauan ollut toimimatta?--Skorpion87 26. syyskuuta 2008 kello 15.09 (UTC)

Testasin juuri luomalla uuden sivun, eikä laskuri tosiaan toimi. Varmasti johtuu tietokannasta ja artikkelimäärä sitten hypähtää äkillisesti kun ongelma korjaantuu. Jos tilanne jatkuu vielä esim. huomenna illalla, niin otetaan yhteyttä järjestelmänvalvojiin. --Hartz 26. syyskuuta 2008 kello 15.52 (UTC)
Höh, nyt eivät päivity poistettavat sivutkaan! --Hartz 26. syyskuuta 2008 kello 16.15 (UTC)
Ongelmaa ei enää ole. --Hartz 28. syyskuuta 2008 kello 18.38 (UTC)
Joo, toimii taas--Skorpion87 28. syyskuuta 2008 kello 18.57 (UTC)

Sanaparien yksisanaiset käännökset[muokkaa]

Nyt ollaan poistamassa monia oudohkoja yhdyssanoja ja sanapareja. Harvinaiset yhdyssanat saavat mennäkin, mutta sanapareista olen huolissani siinä mielessä, että jostakin lähtien pitää niidenkin käännöksiä löytää järkenkäyvällä tavalla.

Pitäisikö siis esim. "korottaa jumalaksi" selittää artikkelin jumala alaosassa ja antaa siellä käännös divinize?! En tiedä, mikä olisi sopiva tapa esittää käsite, joka etsittävänä on sanapari, mutta käännöksenä yhden sanan selvä käsite. Kuitenkaan tilanteeksi ei saisi tulla se, että esim. kyseistä esimerkkisanaa edellä ei mitenkään voisi löytää suomen kielen sana-artikkelien kautta. --Aulis Eskola 26. syyskuuta 2008 kello 17.44 (UTC)

Poistettu ampua alas oli siirretty idiomiksi arikkeliin ampua. Olisiko idiomin käännösten antaminen sopivaa artikkeliin muokkaamallani tavalla? (Nyt käytännössä artikkelin poisto oli hävittänyt käännöksen.) --Aulis Eskola 26. syyskuuta 2008 kello 18.02 (UTC)

Minusta "ampua alas" = pudottaa, eikä abatir-verbilla voi sanoa ampuvansa alas jonkun ideoita, mutta sillä voi sanoa pudottavansa pommeja. "~ ampumalla" sopisi vallan mainiosti pudottaa-verbin käännöksiin.
Samaten jos jossain kielessä on verbi käsitteelle "syödä illallista", se sopii järkevimmin illallinen-sanan yhteyteen. --Mikko Paananen 26. syyskuuta 2008 kello 18.25 (UTC)
Minä en ainakaan tekisi artikkelia "korottaa jumalaksi" vain käännösten helpottamiseksi. Oon tullut toisiin aatoksiin ton ampua alas -sanonnan suhteen. Kirjaimellisen merkityksen lisäksihän sillä on tuo ideoiden tyrmäysmerkitys, joten oma artikkeli olisi ehkä sittenkin kohdallaan. -- Puisque 28. syyskuuta 2008 kello 17.57 (UTC)
En niinkään osaa ottaa kantaa tuohon yksittäiseen käännökseen (kaivoin vain editoinneissa hukkuneen käännöksen "abatir" artikkelihistoriasta). Haluaisin selvitettävä, miten yleisenä periaatteena esitetään sanaparien käännökset. Ehdottaisin, että käännökset esitettäisiin toisessa noista sanaparin sanoista (jossakin mielessä tärkeämmän ja luontevamman sanan yhteydessä). Esim. "korottaa jumalaksi" esitettäisiin artikkelissa "jumala". --Aulis Eskola 29. syyskuuta 2008 kello 08.26 (UTC)

Tapaus "ampua alas" Tästä ilamisusta pitäisi varmastikin esittää sekä konkreettinen että kuvaannollinen versio käännöksineen. Paikka olisi artikkelin ampua alaosa, vai? --Aulis Eskola 29. syyskuuta 2008 kello 08.28 (UTC)

Itse asiassa tuolla idiomilla pitäisi sittenkin olla oma sivu, nimittäin onhan käydä päinsä -sanontakin omalla sivullaan eikä pelkästään käydä sivun lopussa. -- Puisque 8. lokakuuta 2008 kello 06.50 (UTC)

Etusivu[muokkaa]

Osaisiko joku muokata etusivua niin, että se ei mene päin prinkkalaa kun ikkunaa pienentää. Ongelma näyttäisi olevan ainakin mallineessa syöttölomake sekä sisarhankkeet, jotka eivät pienenny ikkunan mukana. Olen itse yrittänyt korjata asiaa, mutta näyttäisi menevän vaan huonompaan suuntaan.--Skorpion87 26. syyskuuta 2008 kello 17.59 (UTC)

Uskoakseni syöttölomakkeet käyttäytyvät aina tuolla tavalla, eikä asia siten ole oikein korjattavissa. --Hartz 29. syyskuuta 2008 kello 12.10 (UTC)

Saksa[muokkaa]

Miksi saksan kielessä on isoja kirjaimia? Tietääkseni on ollut käytäntö että ainakin muut kielet merkataan pienellä? —luontopoika 27. syyskuuta 2008 kello 16.09 (UTC)

Saksan kielessä substantiivit kirjoitetaan isolla.--Skorpion87 27. syyskuuta 2008 kello 16.13 (UTC)
Minkä takia? En itse näe mitään syytä, että saksan substanttiivit eroais toisista. —luontopoika 27. syyskuuta 2008 kello 16.24 (UTC)
Saksan kielioppi sanoo näin. Tämä ei ole Wikisanakirjassa keksitty käytäntö. Voit katsoa asian vaikka muista saksan sanakirjoista ja huomaat sen vaikka esimerkiksi saksan kielisen Wikipedian etusivulta [14] ja artikkeleista sekä muista saksan kielisestä tekstistä.--Skorpion87 27. syyskuuta 2008 kello 16.29 (UTC)

Päällekkäiset luokat: "Suomen kielen matematiikka" vai "Suomen kielen matematiikan sanasto"[muokkaa]

Esim. Luokka:Suomen sanat aihealueittain sisältää kilpailevia luokkia. Mikä olisi suositeltava luokittelukäytäntö? Päällekkäisistä luokista pitäisi päästä eroon. --62.236.93.2 1. lokakuuta 2008 kello 19.34 (UTC)

Minusta ne "sanasto"-luokat ovat järkevämmät. Sanojahan siellä on eikä esim. matemaattisia laskutoimituksia. Mutta olikos tästä sovittu jo aiemmin jotain? --Hanna V 1. lokakuuta 2008 kello 19.54 (UTC)
(Tai lähinnä sitä kai pohdin tuossa, että ei ole olemassa suomen kielen omaa matematiikkaa vaan matematiikan sanasto.) Täällä on muuten myös sellaisetkin päällekkäiset luokat kuin Luokka:Suomen kielen kielioppitermit ja Luokka:Suomen kielen kielioppisanasto (jälkimmäisessä tosin on vain muutama sana). --Hanna V 2. lokakuuta 2008 kello 12.14 (UTC)
Siirrelty, "kielioppisanasto" nyt tarpeeton. --62.236.93.2 9. lokakuuta 2008 kello 08.53 (UTC)

Tää malline laittaa sitä käyttävät sanat noihin X kielen Y:n sanasto -luokkiin, mutta kukaan ei vain ole toistaiseksi jaksanut siirtää kaikkia vanhoissa luokissa olevia sanoja näihin uusiin luokkiin. -- Puisque 3. lokakuuta 2008 kello 07.27 (UTC)

Sivuavaa keskustelua: Wikisanakirja:Kahvihuone#Anatomian luokittelu --62.236.93.2 9. lokakuuta 2008 kello 09.02 (UTC)

Jos aiheesta ei ole keskustelua ja päätöstä, päätös pitää muodostaa (keskusteluun viittaus tarvittaessa ajankohtaisissa jutuissa). Ei toivottavat luokat on sitten otsikoitava käytännönvastaisiksi, jotta ne osataan pikkuhiljaa tyhjentää eikä niihin ainakaan tule uusia artikkeleja. Loputon sanojen pyörittely luoksista toisiin vie vaan turhaa energiaa. Päätös jossakin mielessä vähän huonommankin vaihtoehdon käytöstä on parempi kuin ei päätöstä ollenkaan! --62.236.93.2 9. lokakuuta 2008 kello 09.09 (UTC)

Komppaan edellistä. Pystyykö sanoja muuten ohjaamaan luokasta toiseen jollain botilla? --Hanna V 14. lokakuuta 2008 kello 18.04 (UTC)

Admin-oikeudet[muokkaa]

Jos pyrkii vain reilun kuukauden kokemuksella ylläpitäjäksi, onko silloin mitään mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi (myös noin 700 muokkauksella)? Itseni mielessä käväisi nimittäin että viimeistään viikon päästä polkaisisin äänestyksen käyntiin (ensimmäiset muokkaukseni tein vasta vajaa kuukausi sitten ja nyt niitä on n. 500) —luontopoika 3. lokakuuta 2008 kello 14.00 (UTC)

Suoraan sanottuna ei. Muokkauksia pitää mielestäni olla 3000, täällä vietettyä aikaa puoli vuotta tai enemmän ja käytännöt tuttuja. --Hartz 3. lokakuuta 2008 kello 16.02 (UTC)
Ylläpitäjän oikeudet eivät itsessään kuvasta Wikisanakirjan yhteisössä saavutettua statusta tai auktoriteettia, mutta ne voivat väärissä käsissä olla erittäin haitallinen työkalu. Tämän vuoksi yhteisö yleensä valitsee ylläpitäjiksi käyttäjiä, joilla se katsoo olevan riittävästi kokemusta käytännöistä ja toiminnasta ja jotka ovat osoittaneet luotettavuutensa yhteisölle. --Skorpion87 3. lokakuuta 2008 kello 19.57 (UTC)

Venäjän liikeverbien aspektit[muokkaa]

Huomasin tuolla että вести ja водить oli merkitty imperfektiiviseksi ja perfektiiviseksi, toisaalta konkreettiseksi ja abstraktiksi. En tiedä mitä nykylingvistiikka tällä haavaa sanoo, mutta käsitykseni mukaan näille etuliitteettömille duratiivisille liikeverbipareille ei ole yksiselitteistä aspektinmääritystä vaan parempi puhua toiminta- ja tulosverbeistä. Eli siis edellinen tarkoittaa kerran yhdensuuntaisesti tapahtuvaa liikettä, jälkimmäinen muita variantteja. Lähdettä ei ole nyt heittää kehään. --Höyhens 9. lokakuuta 2008 kello 03.09 (UTC)

Minulla ei ole varsinaista kirjaa, mutta läjä kopioita nidottuna prujuksi ja noissa etuliitteettömät liikeverbit on nimetty aspektiltaan imperfektiivisiksi, näköjään oikein alleviivattuna. Pitäisikö sitten noita kahta ryhmää, johon liikeverbit on jaettu, sitten sanoa duratiiviseksi/iteratiivisiksi vai jatkumismuotoiseksi/toistumismuotoisiksi vai konkreettis/abstrakteiksi. --Mikko Paananen 9. lokakuuta 2008 kello 21.03 (UTC)
En minä tiedä. Kai on tärkeintä, että tehdään kirjaa riippumatta muoti-ilmiöistä. En ainakaan haluaisi lähteä muokkauksiasi äkkiä muuttamaan kun en tiedä meneekö ne parempaan suuntaan silla. Käyttäjä:Samulililla saattaisi ola jotain sanottavaa, kun on opiskellut venäjän perusteita hiljakkoin. En kysy, katsokoon täältä. Miltä ajalta sinun prujusi ovat, Mikko Paananen? --Höyhens 14. lokakuuta 2008 kello 22.44 (UTC)
200x-jotain, tosin siinä on kopioita jostain kielioppikirjoista. Tuo kielioppi näyttää olevan samoilla linjoilla[15], kohta "The Verbs of Motion" (varoitus, 314 kilon HTML). --Mikko Paananen 15. lokakuuta 2008 kello 21.41 (UTC)

sanalistabotti[muokkaa]

Voisiko tehdä botilla täydennyksen kielen sanalistaan aina kun uusi san luodaan - tai edes tuhannen sanan välein? Nyt näyttää sanalistat jäävän vajaiksi. Nehän ei korvaa luetteloa sikäli ettei luettelossa ole punaisia linkkejä eikä toivelistaa sikäli että niissä ei pitäisi olla sinisiä linkkejä. --Höyhens 9. lokakuuta 2008 kello 03.31 (UTC)

Mikä on tämä "luettelo" johon viittaat? Antaisitko esimerkin. --Hartz 22. lokakuuta 2008 kello 14.47 (UTC)
Nämä varmaan: Wikisanakirja:Englannin kielen sanalista a. Sanalista on aikas helppo saada aikaan, minulla on sellainen ohjelma joka hakee sanat luokan mukaan rekursiivisesti. Muotoilukin sai onnistuu. Sitä en keksi miten listoissa olevat sanat saisi yhdistettyä haettuihin ja mitä pitäisi tehdä, jos listoissa on puuttuvia sanoja (esim. Wikisanakirja:Kreikan kielen sanalista α) ja miten ne erottaa sellaisista sanoista jotka on poistettu. Pitäisikö nuo olemassa olevat listat vaan tylysti jyrätä. --Mikko Paananen 22. lokakuuta 2008 kello 15.03 (UTC)
Eli meillä on kolme listaa: 1) luokat, joissa on automaattisesti siniset sanat, 2) sanalistat, joissa on siniset ja punaiset sanat sekaisin ja 3) toivelistat, joissa on satunnaisia punaisia sanoja. Miksi emme hankkiudu eroon sanalistoista ja siirrä niissä olevia punaisia sanoja toivelistoihin? Näin meillä olisi siniset sanat ja punaiset sanat erillään, ei niiden vaivaa tuottavaa välimuotoa. --Hartz 22. lokakuuta 2008 kello 15.14 (UTC)
Kiinnostavaa, mutta mites sitten kun joku punainen sinistetään - se siirtyy luokkaan ja poistetaan toivelistasta? Minulle sopii. --Höyhens 31. lokakuuta 2008 kello 11.06 (UTC)
Itse vastustan vahvasti. --Vihermarja 31. lokakuuta 2008 kello 12.17 (UTC)
Kannattaisin sanalistojen poistoa. Samalla vaivalla selaa luokkaa kuin listaa, ja jos etsii joidenkin tiettyjen sanojen tietoja, niin eihän niistä punaisista linkeistä siellä seassa ole mitään hyötyä. Lisäksi sanalistojen päivittäminen manuaalisesti on minusta aika älytöntä ja turhaa aikaa vievää hommaa. Luokat ja toivelista riittäisivät. --Hanna V 15. marraskuuta 2008 kello 16.49 (UTC)
Tuskinpa sanalistoja kuitenkin ruvettaisiin poistelemaan, kun niitä on ollut jo iät ja ajat. Vastustan aivan ehdottoMASTI. --tVihermarja 15. marraskuuta 2008 kello 16.56 (UTC)
En tiedä onko täällä sama homma, mutta ainakin Wikipedian puolella alun perin luetteloitiin asioita sen takia, että luokkia ei ollut olemassakaan. Sen jälkeen kun luokittelu tuli mahdolliseksi, luetteloista on pyritty pääsemään eroon, koska luokittelu on toimivampi ratkaisu. --Hanna V 15. marraskuuta 2008 kello 16.59 (UTC)
Perjaatteessa minulle sopii sanalistabotti, mutta vain siten, että se päivittäisi listan vain tietyn ajan jälkeen, kun kielestä on luotu sanotaan nyt vaikka 100 sanaa, se laittaisi listan ajan tasalle. Kuten jo sanoin ylempänä, listojen poistoa en pidä hyvänä ratkaisuna. --tVihermarja 15. marraskuuta 2008 kello 17.04 (UTC)
Miksi et pidä hyvänä ratkaisuna, siksikö että niitä on ollut iät ja ajat? --Hartz 15. marraskuuta 2008 kello 17.08 (UTC)
Itse asiassa en vastusta sen takia, että niitä on ollut jo 3-4 vuotta. Vaikka ne jäisivät pahastikin vajaiksi, ne ovat hyödyllisiä siinä mielessä varsinkin, että ne hyödyntävät vielä kirjoittamattomien sanojen löytämistä huomattavasti enemmän kuin toiveet. Nehän ovat vain listauksia puuttuvista, ja niistä joita on toivottu. Niistä sen nimi varmaan tulee. --tVihermarja 15. marraskuuta 2008 kello 17.11 (UTC)
Edellä on ehdotettu punaisten linkkien siirtämistä sanalistoista toiveisiin. Mihin tarvitaan kahta punaisten linkkien listaa? Eikö olisi järkevämpää keskittää punaiset linkit yhteen paikkaan? --Hanna V 15. marraskuuta 2008 kello 17.13 (UTC)
Ei mihkään. Kai se riittää että on sininen sanalista ja punainen toivelista ja botti joka tekee likaisen työn. Asia on vain sovittava, koska sitä ei ole sovittu niinkuin ei sitäkään että pituuteni on 1.5 desibeliä. (Se muuten voisi olla.) --Höyhens 27. marraskuuta 2008 kello 21.30 (UTC)

Kansainväliset lyhenteet[muokkaa]

Hei, mitä laitetaan kahden yhtäläisyysmerkin sisälle kielen tilalle kansainvälisten lyhenteiden artikkeleissa esim. sivulla Se? "Kansainvälinen merkki"? Kun eihän sitä voi mihinkää yhteen kieleen naulita, eikä sen sivulle ole mitään järkeä tehdä kohtaa joka kielestä, jossa sitä käytetään. -- Puisque 9. lokakuuta 2008 kello 16.39 (UTC)

No varmaan jotain tuollaista. Enkkuversiossa on "Translingual". (Unkarilaiset puolestaan ovat tehneet noista alkuaineiden lyhenteistä ohjaukset ko. aineen unkarinkieliseen nimeen.) --Hanna V 9. lokakuuta 2008 kello 17.19 (UTC)

Wikisanakirja selaimen hakutoimintoon[muokkaa]

Lisäsin hakusivun oikeaan yläkulmaan "Lisää Wikisanakirja selaimen hakutoimintoon" -linkin, jota napsauttamalla Wikisanakirjan saa helposti lisättyä Firefox- tai Internet Explorer 7 -selainten hakutoimintoon. Esimerkki tässä. --Hartz 1. marraskuuta 2008 kello 11.45 (UTC)

Ääntämistiedostot ovat nyt streamaavia[muokkaa]

Muutin mallineen Malline:audio sellaiseksi, että tiedostot soivat selaimessa toimivalla MediaWikiin sisältyvällä soittimella nappia painamalla. Tiedostoja ei tarvitse enää siis ladata omalle koneelle ja soittaa omalla soittimella. Jos soitin ei toimi, tiedoston voi ladata omalle koneelle (näin voi toki tehdä vaikka soitin toimisikin). Esimerkkeinä esim. train ja binda. Nopeaa ja kätevää! --Hartz 2. marraskuuta 2008 kello 08.04 (UTC)

Hienoa. Minun oli tarkoitus tehdä tuo jo ajat sitten, mutta jotenkin se vaan jäi.--Skorpion87 2. marraskuuta 2008 kello 08.21 (UTC)
Uupeaa. --Vihermarja 2. marraskuuta 2008 kello 08.23 (UTC)

Sivulla hiver, kun on useampia ääntämismalleja, tämä malline ei toimi aivan parhaalla mahdollisella tavalla. Ehkä ensin pitäisi määritellä, että missä näin lausutaan, jolloin ääntämismallit ryhmittyisivät sen mukaan. Ainakin sivulla "hiver" tämä muutos toisi parannuksen. --193.166.47.1 6. marraskuuta 2008 kello 13.46 (UTC)

Siellä näkyy muutos olevankin. Se pitäis myös muistaa sellaisissa sanoissa joilla on kokonaan erikielisiä merkityksiä jä ääntämisiä. --Höyhens 7. marraskuuta 2008 kello 14.02 (UTC)
Toisiko ääntäminen-malline helpotusta ongelmaan? Lisäsin sen artikkeliin hiver. Käy katsomassa. --Hartz 7. marraskuuta 2008 kello 18.57 (UTC)

Wikipedia-linkkien lisäämistä[muokkaa]

Jos haluat lisätä Wikipedia-linkkejä {{Wikipedia}} artikkeleihin, työtä nopeuttamaan on nyt luettelo sivulla User:Hartz/Wikipedia. Sieltä löytyy ohjeistusta ja ei muuta kuin työn iloa! Täytyy tässä samalla sanoa, että täysi luettelo oli niin pitkä, että nyt sivulla on luettelosta vain kolmasosa. --Hartz 9. marraskuuta 2008 kello 09.12 (UTC)

X ja x:n kieli[muokkaa]

Mitä mieltä olette siitä kun on ranska ja lisäksi ranskan kieli? Tarvitseeko jälkimmäistä vai riittäisikö uudelleenohjaus sivulle "ranska"? Asia ilmeni kun aloin tehdä luokkaa Luokka:Suomen kielen kielet. Onko asiasta ollut aikaisemmin keskustelua tai jotain päätöksiä? --Hartz 9. marraskuuta 2008 kello 16.04 (UTC)

En tiedä onko asiasta sovittu aiemmin jotain, mutta ohjaus ranskan kieli > ranska kuulostaa ihan järkevältä. Mitäpä sitä suotta samaa asiaa selittämään kahteen kertaan. --Hanna V 9. marraskuuta 2008 kello 16.14 (UTC)
Minäkään en tiedä, mutta samaa mieltä, että ohjaus lyhyempään riittää. -- Puisque 12. marraskuuta 2008 kello 06.44 (UTC)
Mitähän tuo ranska pienellä muuta tarkoittaisi kuin kieltä? Synonyymejä kai ne, joten uo ja maininta on ok. --Höyhens 13. marraskuuta 2008 kello 14.47 (UTC)

Lahjoitusmainosbanneri[muokkaa]

Senhän pitäisi olla Tue Wikisanaskirjaa. Mites tuo korjataan? -- Puisque 15. marraskuuta 2008 kello 15.16 (UTC)

Missä näin lukee? Itselleni ei tuollaista banneria osu vaikka kuinka yritän. --Hartz 15. marraskuuta 2008 kello 21.54 (UTC)
No ehdinpä sanoa, eli kun bannerin piilottaa... --Hartz 15. marraskuuta 2008 kello 21.55 (UTC)
Me emme itse pysty asiaa korjaamaan, sillä banneri latautuu osoitteesta http://upload.wikimedia.org/centralnotice/wiktionary/fi/centralnotice.js. Järjestelmänvalvojat osaavat varmaan auttaa (onko kuitenkaan vaivannäön arvoista?). --Hartz 15. marraskuuta 2008 kello 22.02 (UTC)
Vaivannäkö nyt on sivuseikka tällaiselle harrastuksenaan oikeinkirjoituksesta kitisevälle.. :P Häiritsee vain. -- Puisque 16. marraskuuta 2008 kello 10.26 (UTC)

Substantiivit, Verbit, Adjektiivit[muokkaa]

Tästä ollaan näköjään jo puhuttu, että substantiiveissä, verbeissä ja adjektiiveissä käytettäisiin luokan "[[Luokka:Maan sanat-ss|aaa]]" lisäksi myös tämmöisiä ([[Luokka:Maan kielen substantiivit-ss|aaa]], [[Luokka:Maan kielen verbit-ss|aaa]], [[Luokka:Maan kielen adjektiivit-ss|aaa]]). Mitä mieltä olette? Pistetäänkö äänestys pystyyn? --tVihermarja 17. marraskuuta 2008 kello 11.37 (UTC)

Ei pistetä jos ei löydy vastustajia. Mutta iso homma ilman bottia. --Höyhens 17. marraskuuta 2008 kello 11.39 (UTC)
Ööh... musta paras että olis normaali äänestys, vain sillä tavalla poikkeava ettei ole vain tarvittavaa kannatusprosenttia, kannattajamäärän pitää olla vähintään tietyn suuruinen. Vastustajamäärän riittävän pieni. Kun näitä vertaillaan, asia ratkeaa. Iso homma kyllä, mutta ei se botille kovin iso urakka ole. --tVihermarja 17. marraskuuta 2008 kello 11.45 (UTC)
Katso myös Höyhenssin keskustelusivua asiasta ja sen vierestä. --Höyhens 17. marraskuuta 2008 kello 11.47 (UTC)
Onko kukaan vielä keksinyt mitä hyötyä tällaisista luokitteluista olisi? --Mikko Paananen 17. marraskuuta 2008 kello 12.30 (UTC)
Snatyyppien mukaan luokittelu tuntuu loogiselta ja aika hyödylliseltä, eipä tuohon muuta keksi. Asiasta pitäisi saada vihdoinkin äänestys että asiasta saataisiin pysyvä sopimus. --tVihermarja 17. marraskuuta 2008 kello 17.06 (UTC)
Ei ole mitään järkeä luokitella sanoja kahteen kertaan sanojen kahden ensimmäisen alkukirjaimen perusteella. Pitäisi keskittää voimavarat sanojen aihekohtaiseen luokitteluun, josta enemmän olisi hyötyä.--Skorpion87 17. marraskuuta 2008 kello 18.00 (UTC)
Joo – tuo aihekohtainen luokittelu olisi varmaan hyvä ja lisäksi luokittelu ensimmäisen kirjaimen mukaan. Esperantossa, jonka sanoja minä laittelen tänne, olisi paikallaan joskus luokittelu etuliitteiden mukaan, esim. mal-, ne- jne. TAA 17. marraskuuta 2008 kello 19.57 (UTC)
Täällä tästä jo keskusteltiinkin, mutta mihinkään lopputulokseen ei nähtävästi päästy. -- Puisque 17. marraskuuta 2008 kello 21.52 (UTC)
Sanaluokkien ja myös aihepiirien mukaan jako on ihan OK, mutta kun niihin ympätään mukaan "kaksi ja yksi ensimmäistä kirjainta" -luokittelu (kuten nyt on tehty), sitä minä hieman karsastan. Eli suomeksi sanoen ehdotan, että
luokitellaan sanat:
  • sanaluokkien yms. mukaan
  • aihepiirien mukaan (järkevyyden rajoissa)
  • etuliitteiden mukaan (joskus perusteltua),
ja luovutaan keinotekoisista "kaksi ja yksi ensimmäistä kirjainta" -luokitteluhierarkioista, jotka ovat mielestäni täysin turhia ja monimutkaisia, vai – onko tälle nykyiselle systeemille joku tekninen peruste? – TAA 18. marraskuuta 2008 kello 07.05 (UTC)
Tarkoitatko tuolla alkukirjainluokittelulla nyt näitä Suomen sanat-aa|si -tyyppisiä? Vai noiden sanaluokkasysteemien (Suomen kielen substantiivit-aa|si ym.) aakkostusta tuolla tavalla? Kaikkien sanojen aakkosluokitteluhan pitää ehdottomasti olla, koska se mahdollistaa sanakirjan selaamisen paperisanakirjaa vastaavalla tavalla. --Hanna V 18. marraskuuta 2008 kello 17.50 (UTC)
Tarkoitan molempia. Oikeastaan minun piti lisätä edelliseen viestiini, että muoto Suomen kielen substantiivit-a|asi tai Suomen sanat-a|asi olisi täysin riittävä. Siinä olen samaa mieltä kanssasi, että aakkosluokitus pitää olla, mutta pitääkö se tehdä moninkertaisena? – TAA 18. marraskuuta 2008 kello 18.09 (UTC)
Mitäs jos kaikki saman kielen substantiivit luokittelisi samaan könttäluokkaan vain ja verbit omaan ja sitä rataa, kuten enkkuwikissäkin sekä säilyttäisi nykyiset "kielen sanat-aa|si" luokat ennallaan.--Skorpion87 18. marraskuuta 2008 kello 20.10 (UTC)
Joo, tuo vaikuttaisi hyvältä ehdotukselta. Hyvää tässä olisi, että kaikki substantiivit yms. (kukin omissaan) näkyisivät yhdessä paikassa ja sitten olisi myös tämä nykyinen tapa, jos nyt ymmärsin oikein… – TAA 18. marraskuuta 2008 kello 20.29 (UTC)
Niin, eihän se estä mitenkään sitä, jos jossain kielessä halutaan käyttää muitakin luokituksia. Muttei sen tarvitse olla käytäntö. --Höyhens 18. marraskuuta 2008 kello 20.34 (UTC)
Skorpionin ehdotus näyttää erinomaiselta. Eipä sen tarvitse olla mikään käytäntö, mutta olisi hyvä että jos asiasta päästäisiin ulos ettei sitten tarvitsisi kiistellä. --tVihermarja 19. marraskuuta 2008 kello 05.21 (UTC)
Noissa valtavissa könttäluokassa (subs, verbi, adj, adv) tulee sitten olla surfausmalline (CategoryTOC:t), jotta oikeaan kohtaan päästäkseen ei tarvitse klikata miljoonaa kertaa hiirtä *ksi. :) -- Puisque 19. marraskuuta 2008 kello 16.00 (UTC)

Itse vastustan jättiluokkaa, jossa suunnistettaisiin "surfausmallineella". Yksi syy miksi nykytilanteeseen on varmaankin päädytty on se, että tavoitteena on luokkien pitäminen pieninä. Tähän syynä on ymmärtääkseni käytettävyyden sijasta tietokantapuoli. Suuret luokat ja niissä selailu on tietokantakyselyiden osalta raskasta, kuormittaen tietokantaa (ykköshuoli) ja sivut latautuvat siksi hitaammin (pienempi ongelma). Tietokannasta on helpompi kysyä "luokasta x kaikki sivut kun sivuja on 200" kuin "luokasta x sivut 1-200 kun sivuja on 60000". Tietokantakyselyt kyllä tapahtuvat nopeassa RAM-muistissa ja sivuista on lähes aina saatavilla kopio squid-palvelimilta, mutta kaikki nämä onnistuvat ymmärtääkseni yhden suuren luokan sijasta paremmin suurella määrällä pieniä luokkia. Tarkemmin en asiasta tiedä, en siitä kuinka suuri vaikutus luokkien koolla on ...ja onko sillä merkitystä vaikka olisikin. --Hartz 20. marraskuuta 2008 kello 14.07 (UTC)

Tätä juuri tarkoitin, kun tuolla aiemmin kyselin "onko tälle nykyiselle systeemille joku tekninen peruste?". No hyvä, sain vastauksen. Kiitos! – TAA 20. marraskuuta 2008 kello 14.46 (UTC)
Onkohan tuolla luokkien määrän rajoituksella oikeasti teknisiä esteitä. Ainakin en.wiktionaryssä kaikki kielen sanat ovat iloisesti samassa luokassa, esim. 22 000+ sanan en:Category:Finnish_nouns. Luulisin että se tulee tuolla ensin vastaan. SQL tuntee kyllä käskyt jolla saa vain 200 ensimmäistä osumaa, ja tietokannan tekijä on vastuussa sellaisten hakujen optimoimisesta. Yleensäkin tuollaisiin teknisiin kysymyksiin on aika kyseenalaista vedota, vrt. yhden käyttäjän huoli siitä että ylimääräiset rivinvaihdot artikkelissa kuormittavat liikaa tietokantoja. --Mikko Paananen 28. marraskuuta 2008 kello 14.45 (UTC)

Suomenkielisessä Wikipediassa on alettu pohtia w:fi:Wikipedia:Piilotettu luokka -systeemiä, jossa tietyt luokkalinkit piilotettaisiin sivujen alaosista. Verbit, adjektiivit ja substantiivit voitaisiin ehkä piilottaa, jos ne ottavat silmään? --Hartz 22. marraskuuta 2008 kello 10.40 (UTC)

Ehkä. Mutta minusta kaikkein paras ajatus olisikin että tungettaisiin kaikki sanaluokat yhteen jättiluokkaan. Kätevämpää. --Vihermarja 23. marraskuuta 2008 kello 07.57 (UTC)
Olen itse myös jättiluokan kannalla.--Skorpion87 29. marraskuuta 2008 kello 04.27 (UTC)
Tota noin, otetaanko se jättiluokka käyttöön? Ei tule miljoonaa ja yhtä luokkaa tälle sivustolle. --Vihermarja 14. joulukuuta 2008 kello 11.35 (UTC)
No ei kai oteta. En näe että se ratkaisisi mitään ongelmaa. Sen sijaan botti voisi luokitella erikseen sovittavien kielten sanaluokat omiksi luokikseen kahden alkukirjaimen perusteella. Tota, suomi, englanti ja varmaan jotkut muuutkin tarttee kohta kolme alkukirjainta, mutta se on eri juttu. --Höyhens 19. tammikuuta 2009 kello 23.00 (UTC)

100 000[muokkaa]

Hooray! Olisiko Päivän sanan perustaminen kohdallaan? -- Puisque 19. marraskuuta 2008 kello 21.50 (UTC)

Jippii! :) Pullakahvien paikka!--Skorpion87 19. marraskuuta 2008 kello 21.50 (UTC)
*Hörppii kuviteltua kuppia, kiroten ettei saanut luomaansa sivua osumaan virstanpylvääseen* :D -- Puisque 19. marraskuuta 2008 kello 21.54 (UTC)
Skorppari tekä jäynän ja lisäsi monta artikkelia samanaikaisesti. :P Ihan hyvä se olisi jos tänne saataisiin päivän sana perustettua, mutta joudun tunnustamaan, että on hieman motivaatio-ongelmia ainakin itselläni tällä hetkellä lähteä sitä rakentamaan, mutta autan parhaani mukaan jos sitä joku halukas alkaisi väsäämään.--Skorpion87 19. marraskuuta 2008 kello 21.59 (UTC)

Täällä on vähän jo alotusta Wikisanakirja:Päivän sana. Vielä pitäisi kehittää ohjeet ja säännöt aiheesta sekä myös malline etusivulle jossa Päivän sanaa esitellään.--Skorpion87 19. marraskuuta 2008 kello 22.11 (UTC)

Jahuu! Odotinkin tätä. --tVihermarja 20. marraskuuta 2008 kello 11.56 (UTC)
Minä olin aikaisin liikkeellä, mutta ehkä Wikisanakirja:Viikon sanat olisi järkevämpi! --Hartz 20. marraskuuta 2008 kello 14.08 (UTC)
Joo, tällä sivumäärällä viikko olisi toistaiseksi varmaan parempi. -- Puisque 20. marraskuuta 2008 kello 16.13 (UTC)
Ciao a tutti. Congratulazioni dai cugini italiani! --Discanto 21. marraskuuta 2008 kello 00.30 (UTC)
Grazie. :) -- Puisque 21. marraskuuta 2008 kello 10.35 (UTC)

Tein joutessani alustavan testausmallineen tätä viikon sanan ulkoasua varten. Katsokaa ja muokatkaa paremmaksi. Kun ulkoasu on kaikille mieleinen ja hyväksi todettu niin tehdään varsinainen malline, jossa on oikeat koodit. Terv.Skorpion87 24. marraskuuta 2008 kello 19.08 (UTC)

Tämä nyt olis ollut kyllä mediatiedotteenkin paikka. Wikipediassakin on vasta alle 200000 artikkelia ja tätä ei oikein tunneta. --Höyhens 27. marraskuuta 2008 kello 20.54 (UTC)
Italiankielisiäkin saa kohta onnitella, viikon päästä täynnä varmaan. --Höyhens 27. marraskuuta 2008 kello 20.55 (UTC)
Wiktionaryn artikkelimäärät eivät oikeastaan ole keskenään verrattavissa muiden wikiprojektien kanssa. Sillä on paljon haastavampaa luoda artikkeli esim. Wikipediaan tai Wikibook:iin kuin tänne. Sen sijaan Wiktionaryjen määrät keskenään muiden kielten välillä ovat.--Skorpion87 27. marraskuuta 2008 kello 21.12 (UTC)
Höplää. Tämä olis silti uutisaihe kun sen tajuais sinne viedä. Mutta tottakai wikipedia-artikkelin työstöön vaaditaan enemmän, en minä nyt sitä kiistä :D --Höyhens 27. marraskuuta 2008 kello 21.34 (UTC)

Hehei, nyt sitä mentiin tamilinkielisen ohi, ollaan sijalla 10. \:D/ -- Puisque 19. joulukuuta 2008 kello 12.35 (UTC)

Malline katso myös[muokkaa]

Terppa. Miltä näyttää sivun a tämä [16] ja tämä [17] versio, kun muokkasin mallinetta katso myös? Nyt samaan lootaan saa mahtumaan kymmenen samaa, mutta eri aksenteilla kirjoitettavaa sanaa. Mielipiteitä? Säästää ainakin tilaa niissä sanoissa, joissa on paljon eri variaatioita. -- Puisque 22. marraskuuta 2008 kello 18.04 (UTC)

Kannatan muutosta, olin itsekin ajatellut mallineen muuttamista juuri tuollaiseksi. --Hartz 22. marraskuuta 2008 kello 18.06 (UTC)
Älkää sitten ihmetelkö englanninkielistä tekstiä mallinetta muokatessa – kopipastasin sen suoraan englanninkielisestä Wikisanakirjasta [18]. :) -- Puisque 22. marraskuuta 2008 kello 18.19 (UTC)

Nyt pitäisi tehdä botti muuttamaan useat katso myös -mallineet yhdeksi. Käsin tehdessä tuossa on melkoinen homma... samalla voitaisiin muuttaa mallineen nimi muotoon Malline:katso. --Hartz 22. marraskuuta 2008 kello 18.24 (UTC)

Malline:katso on jo olemassa, toistaiseksi ohjattuna katso myös -mallineeseen. -- Puisque 22. marraskuuta 2008 kello 18.27 (UTC)

Niin, ohjasin Katso myös ja katso myös -mallineet tuohon katsoon. -- Puisque 4. joulukuuta 2008 kello 09.42 (UTC)

Hienoa! Mielestäni kannattaa käyttää tuota lyhempää muotoa. --Hartz 7. joulukuuta 2008 kello 10.33 (UTC)

Siis kumpaa halutaan säästää, levytilaa vai näytön tilaa? --Höyhens 28. joulukuuta 2008 kello 12.27 (UTC)

Näytön tilaa. Näyttää myös siistimmältä, ku kaikki on samal rivil. Ainakin mun mielestä. -- Puisque 13. tammikuuta 2009 kello 18.53 (UTC)

Konsensus? --Höyhens 17. tammikuuta 2009 kello 07.07 (UTC)

пшено - просо[muokkaa]

Miksi linkki sanasta пшено sanaan просо ei pelitä? Molemmat on tehty. Vai onko tämä joku palvelinpäivitysjuttu? --Höyhens 27. marraskuuta 2008 kello 09.13 (UTC)

Selkis ja kiitos Ejs-80:lle. просo-sanassa on kuin onkin viimeinen o latinalainen eikä kyrillinen. Ja nyt muistankin että mulla soi puhelin siinä kohdassa.. :P --Höyhens 30. marraskuuta 2008 kello 22.35 (UTC)

Italian kielen painoista[muokkaa]

En tunne kieltä juuri yhtään, mutta merkitäänkö siinä painot kuten sanassa zèffiro? --Höyhens 27. marraskuuta 2008 kello 20.51 (UTC)

Itse olen myös aloittelija italian kielessä, mutta käsittääkseni tuo painomerkki ei kuulu kirjoitusasuun; sanakirjassani on näin zeffiro (t. zefiro). Painoa ei varmaankaan tulisi laittaa sana-artikkeliin (siis sivun otsikkoon), vaan ilmaista muulla tavoin? – TAA 27. marraskuuta 2008 kello 21.41 (UTC)
Käyttäjälle Käyttäjä:Vihermarja tämä olisi varmaan kullanarvoinen tieto. --Höyhens 27. marraskuuta 2008 kello 21.49 (UTC)
No niin – täytyypä vetää hieman sanojaan takaisin, sillä esimerkiksi sanoissa perché, città, , più on painollisen vokaalin päällä oleva aksenttimerkki osa sanan normaalia kirjoitusasua. Ja voi olla, että zèffiro on ihan OK, vaikka sanakirjani (v. 2003) kirjoittaa sen toisin. :) TAA 28. marraskuuta 2008 kello 07.48 (UTC)
Tässä vielä muutama esimerkki sanoista, joihin tulee aksenttimerkki: libertà, verità, università, tutù. – TAA 28. marraskuuta 2008 kello 10.38 (UTC)
Per w:Italian kieli: Sanapaino merkitään [tavallisesti] näkyviin aksenttimerkillä silloin, kun sanapaino sijoittuu sanan viimeiselle vokaalille: città, caffè, università. Keskellä sanaa aksenttia käytetään yleensä vain, jos halutaan välttää sekannus samalla tavalla kirjoitettavaan mutta sanapainoltaan erilaisen sanaan: prìncipi (=prinssit) - princìpi (=periaatteet). ... Kuitenkin e- ja o-kirjaimen kanssa käytetään akuuttia (´) tai graavia aksenttia sen mukaan onko vokaali avoin (`) vai suppea (´): perché - è, rósa - avrò.
Sanasta 'zèffiro', it.wikipedia tuntee ilman aksenttia etunimen w:it:Zeffiro (nome) ja fregatin w:it:Zeffiro (F 577), tulee varmaan kreikkalaisen mytologian w:it:Zefirosta (Ζέφυρος), joka on etelätuuli it:zefiro it.wiktionaryssa, sukua englannin en:zephyrille.
Käyttäjä:Vihermarja tuskin osaa italiaa (tai maltaa), ainakaan hän ei niin väitä. Tuntemattoman kielen sanojen lisäämisellä saattaa tulla, ja tuleekin todennäköisesti virheitä. Näitä voi setviä sen mukaan löytyykö sanaa jostain muusta sanakirjasta (jos ja kun botit lisäävät kielilinkit). Itse olen ottanut tiettyjen kielten sanalistan koneelle ja ajanut sen spellcheckerin läpi ja tarkistellut punaisena näkyviä sanoja. --Mikko Paananen 28. marraskuuta 2008 kello 14.35 (UTC)
Itselläni vain sattuu olemaan aika liuta sanakirjoja ;) --Vihermarja 29. marraskuuta 2008 kello 06.37 (UTC)
Ööh, Vihermarja, sehän on hyvä se, kunhan muistat käyttää niitä vain tarkistamiseen tai viitteeksi tai vertailuksi. Ethän tietenkään kopioine niistä mitään suoraan. Enhän minäkään sentään, siksi mulle tuleekin luvattoman paljon virheitä. Joskin pyrin tarkistamaan muokkaukseni Wikisanakirjaan viimeistään jälkikäteen (inom i efterhanden). --Höyhens 19. tammikuuta 2009 kello 22.43 (UTC)

Aakkoset Suomi-otsikon alla[muokkaa]

Guten Tag. Eli tuo häiritsee herkkiä silmiäni vallan karseasti, sillä eihän ne ole mitään yhteen kieleen naulittuja termejä (tai mitä ikinä sanaa pitäisikään käyttää), vaan kymmenissä kielissä käytettyjä latinalaisen aakkoston aakkosia. Ehdotankin, että noille aakkosille tulisi "kieliotsikon" tilalle Kansainvälinen merkki (==Kansainvälinen merkki==) ja sanaluokkaotsikoksi Kirjain tai Aakkonen. Mielipiteitä? Sama koskee si-järjestelmän lyhenteitä ja mitä ikinä kansainvälisiä lyhenteitä, joita olen luokitellut luokkaan Kansainväliset lyhenteet. -- Puisque 14. joulukuuta 2008 kello 12.15 (UTC)

Vaikea sanoa virallista mielipidettä. --Vihermarja 14. joulukuuta 2008 kello 13.53 (UTC)
Tuosta otsikosta voisi nyt vielä ehkä keskustella; ranskassa se on monikollinen Conventions internationales [19] 'kansainväliset sopimukset', englannissa Translingual [20] 'kieltenvälinen t. monikielinen', ruotsissa Tvärspråkigt [21] (-"-). -- Puisque 15. joulukuuta 2008 kello 09.01 (UTC)
Tai lyhykäisyydessään Kansainvälinen? Kattaisi kaiken. -- Puisque 15. joulukuuta 2008 kello 09.48 (UTC)

Artikkeliosioiden näkyvämpi erottelu kuvallisilla otsikoilla[muokkaa]

Eli mitä mieltä olette, olisiko ranskanmalliset mallineilla tehdyt osin kuvalliset otsikot sopivia tänne? Parissa pääotsikossa (kieli, sanaluokka, käännökset, yms äms esmeks) tuollainen pieni tai isompi kuva voisi hieman erotella artikkelin osia paremmin. En nyt sano, että nykymuodossa olevat otsikot olis ihan *stä, -pieni- värin lisääminen vois ehkä tehdä sivuista hieman miellyttävämpiä lukea ja selata. Olen näillä mallineilla uusiin tekemiini sivuihin kirjoitellut otsikoita ja lisännyt jo olemassa oleviin. Toistaiseksihan nuo mallineet luovat aivan saman tekstin kuin käsin kirjoitetut (==Suomi== -> {{=fi=}}). Ennen kuin noista kieliotsikoista tehdään kuvallisia, pitää tietenkin ensin tehdä mallineet kaikista kielistä. -- Puisque 18. joulukuuta 2008 kello 17.12 (UTC)

Jos noihin kuvaotsikoihin ei koskaan tai ainakaan lähitulevaisuudessa siirrytä, niin entä sitten otsikkomallineiden käyttö ylipäätään? Rikkooko niiden käyttäminen pahastikin käytäntöjä, vaikka ne kuitenkin näyttävät aivan saman tekstin? (rautalangasta, jos joku ei ymmärtänyt: ==Suomi==, ===Substantiivi=== ja ====Liittyvät sanat==== näkyvät aivan samoin kuin {{=fi=}}, {{-subs-}} ja {{-liit-}}) Olen noita lisäillyt jo lukuisiin olemassaoleviin artikkeleihin, pääsääntöisesti kuitenkin vain uusiin luomiini sivuihin (työn nopeuttamiseksi, liekö sitten käytännössä nopeuttanut mitään, en tiedä). Virheitä toki sattuu [22], mutta tuskin niiltä on ennenkään noita mallineita täysin vältytty. Ja jos espanjan ja englannin kaltaiset samannäköiset ja nopeasti kirjoitettaessa sekaisin menevät otsikkomallineet ({{=es=}}, {{=en=}}), koetaan ongelmaksi, niihinhän voi ohjata yksiselitteisemmän mallineen ({{=espanja=}}, {{-esp-}}, {{espanja}} tms.). -- Puisque 19. joulukuuta 2008 kello 13.22 (UTC)

Hmm... Olen noita mallinejuttuja koittanut miettiä, ja täytyy valitettavasti todeta, että en edelleenkään oikein pidä niistä. Esim. taivutustaulukoita yms. luovat mallineet ovat ihan käteviä, mutta en tajua esim. koodipätkiä, jotka putkauttavat sivulle vain tyyliin pelkän kursivoinnin tai yhden sanan. Ainakaan omaa työtäni ei nopeuta, jos käyn miettimään, että mikähän sen ja sen mallineen koodipätkä mahtoikaan olla. Ja kun en edes jaksa käydä etsimään noita kaikkia mahdollisia mallineita (otsikot, sanarivit jne.). --Hanna V 25. joulukuuta 2008 kello 10.16 (UTC)

(Paljon taipuvien) adjektiivien taivutus omissa liitteissä?[muokkaa]

Jeps, eli katsokaapa sivua Malline:la-link ja läväyttäkä taivutusluukut auki. Aikas massiivinen, joten voisiko paljon taipuvien verbien tapaan laittaa myös noin hurjasti taipuvat adjektiivitkin taivutusliitteisiin? Koskisi ainakin suomea ja latinaa. -- Puisque 20. joulukuuta 2008 kello 12.30 (UTC)

Ja suomesta havainnollinen esimerkki olisi vaikka vaikutusvaltainen, eli avatkaa laatikko ja kertokaa se kolmella, vie aika paljon tilaa. Toki täällä on jo esim. sivu kovempi jossa näkyy komparatiivin taivutus, mutta kaikkien vertailuasteiden taivutus samassa liitteessä tuntuisi viisaammalta. -- Puisque 20. joulukuuta 2008 kello 12.36 (UTC)

Tämä liitteiden teko ei sitten koskisi moinen-sanan kaltaisia vertailuasteettomia adjektiiveja. -- Puisque 20. joulukuuta 2008 kello 12.41 (UTC)

Onko tuo nyt kummoisempikaan peruste? Serveritilaa tietenkin tarvitaan, mutta en ole vakuuttunut. --Höyhens 11. tammikuuta 2009 kello 22.22 (UTC)

Muistaakseni Paananen taisi jossain vaiheessa (varmaan verbien liitteistä puhuttaessa) puhua "nänniohjaimesta", jolla on hankala katsella sivuja, joissa on noita avattavia/suljettavia laatikoita, eli myös käytettävyyden takia noita liitteitä kelasin. (Luullakseni tuolla nännillä hän tarkoitti esim. kannettavan kosketushiirtä...-kö?) -- Puisque 13. tammikuuta 2009 kello 18.49 (UTC)

kärsiä[muokkaa]

aloin miettimään mistä tulee suomenkielen verbi kärsiä, ettei vain siitä kun sika joulun alla tietää tulevansa teurastutetuksi ja alkaa hermostuneena kyntää kärsällään maata eli kärsiä.

Ranskan vuodenajat -> prepositiot[muokkaa]

Kun ranskan kielessä kerrotaan, minä vuodenaikana jotakin tapahtuu, käytetään seuraavia prepositioita:

  1. au printemps (keväällä, sic)
  2. en été (kesällä)
  3. en automne (syksyllä)
  4. en hiver (talvella)

Näiden prepositioiden käytöstä ei mainita Wikisanakirjassa missään.

Mitä olette mieltä, kannattaisiko noita sanantapoja varten luoda kokonaan uudet artikkelit vai liittää ne jo olemassaoleviin vuodenaika-artikkeleihin, esimerkin kautta?

--Sakvaka 1. tammikuuta 2009 kello 12.05 (UTC)

Esimerkeiksi noiden ranskan sanojen sivuille. Sanoissa été ja hiver näköjään onkin jo. --Hanna V 1. tammikuuta 2009 kello 15.21 (UTC)


Nyt näyttäisi olevan lopuissakin. Asia loppuunkäsitelty. --Sakvaka 1. tammikuuta 2009 kello 15.55 (UTC)

Ps. kun aihe on käsitelty loppuun, voiko sen poistaa kahvihuoneesta? --Sakvaka 2. tammikuuta 2009 kello 10.04 (UTC)

Vanhoja keskusteluja ei ole tapana poistaa vaan ne arkistoidaan ajan mittaan, kun kahvihuone täyttyy. Näin ne on tarvittaessa löydettävissä myöhemmin. Katso myös Wikisanakirja:Keskustelusivu. --Skorpion87 2. tammikuuta 2009 kello 12.56 (UTC)

sillä[muokkaa]

Kuka on keksinyt, että suomen kielen san sillä on rinnastuskonjunktio, vaikka vaikka on alistuskonjunkitio? Millä perusteella? Mitä käytännön merkitystä tällä rajanvedolla on? --Höyhens 17. tammikuuta 2009 kello 08.35 (UTC)

Eh... Raahasin Ison suomen kieliopin hyllystä, ja sen mukaan vaikka on pääkäyttönsä mukaan adverbiaalikonjunktio. Sitä voidaan kyllä käyttää muihinkin tarkoituksiin. Täällä ei taideta edes käyttää sellaista termiä kuin alistuskonjunktio. Ja mitenhän tuo sillä... Hmm.
"Sanalla sillä on monia rinnastuskonjunktion piirteitä. Kuten muutkin rinnastuskonjunktiolliset lauseet, sillä-lause esiintyy yhdyslauseen jälkiosana. Sillä-lause on myös edeltävästä lauseesta siinä suhteessa riippumaton, ettei se voi kuulua sen kiellon vaikutusalaan, toisin kuin adverbiaalimääritteenä esiintyvä koska-lause. Mutta toisin kuin tyypilliset rinnastuskonjunktiot sillä ei kuitenkaan voi kytkeä kahta että- tai relatiivilausetta, eivätkä ellipsit ole sillä-lauseessa mahdollisia."
En sitten tiedä, että kuinka paljon sanakirjan on tarkoitus olla kielioppikirja. Riittäisikö, että jokin sana on konjunktio? Vai pitääkö meidän käydä erittelemään täällä, että mitä konjunktiota voi käyttää missäkin lauseessa? Nuo kun eivät ole edes mitenkään yksiselitteisiä. Kuten vaikka, jonka ISK määrittelee adverbiaalikonjunktion lisäksi lausekerinnastuksissa käytettäväksi konjunktioksi ja täydennyslauseissa käytettäväksi konjunktioksi. --Hanna V 17. tammikuuta 2009 kello 08.57 (UTC)
Ohoh. Kiitoksia selvennyksestä, mutta tuossa menee jokunen tovi jotta en ymmärtää. Ei tällä muuten ole merkitystä niin paljon, mutta toisten kielten ymmärtämisen ja luokittelun kannalta kyllä silti. --Höyhens 17. tammikuuta 2009 kello 10.47 (UTC)
Lienee syytä yksilöidä, onko jokin konjunktio rinnastus- vai alistuskonjunktio. Asialla on merkitystä ainakin pilkkusääntöjen kannalta. PeeKoo 18. tammikuuta 2009 kello 13.18 (UTC)
Mutta taitaa olla rinnastuskonjunktio, mutta sen eteen tulee pilkku. Saako alistuskonjunktiot aina pilkun eteensä? -- Puisque 18. tammikuuta 2009 kello 13.44 (UTC)
PeeKoo: Pilkkuja ei kyllä lauseiden väliin lätkitä ihan vain pelkän konjunktion perusteella. --Hanna V 18. tammikuuta 2009 kello 18.51 (UTC)
PeeKoo esitti faktoja konjunktioista mutta sai osakseen epäuskoa.
PeeKoo esitti faktoja konjunktioista, koska halusi ne luokiteltavan.
--PeeKoo 19. tammikuuta 2009 kello 15.21 (UTC)
Riippumatta nyt PeeKoon ainakin osin oikeistakin ajatuksista on syytä muistaa, että minkään sanan eteen ei suomessa tule pilkkua. Sanan jälkeen voi tulla. --Höyhens 19. tammikuuta 2009 kello 22.36 (UTC)
Peekoo, minkä lähteen mukaan toi sun ylempi lause olis ihan oikein? Mä laittaisin siihen ainakin pilkun. Voin olla toki väärässäkin. -- Puisque 20. tammikuuta 2009 kello 01.25 (UTC)
Ähh, kaivoin esiin lukion äikänkirjan (Äidinkielen ja kirjallisuuden käsikirjan, WSOY 1998) ja sivulla 487 lukikin: "Mutta- ja vaan-konkunktion edeltä pilkku voidaan jättää pois tai sitä voidaan käyttää. -- Rinnasteisten sivulauseiden väliin ei tule pilkkua, jos niitä yhdistää jokin konjunktioista ja, sekä, sekä - että, -kä (ei), eli, tai, joko - tai, vai." Eli homma ei mene alistus–rinnastus-jaon mukaan. -- Puisque 20. tammikuuta 2009 kello 01.39 (UTC)
Ja tuo loppupäätelmäni, että pilkutus ei riipu välttämättä rinnasteisuudesta, perustuu ylläolevaan kirjan kohtaan sekä samaisen kirjan sivulla 458 lukevaan kohtaan "Rinnastuskonjunktioita ovat esimerkiksi ja sekä, sekä että, -kä, eli, tai, joko - tai, vain, mutta, vaan, sillä". -- Puisque 20. tammikuuta 2009 kello 02.00 (UTC)
Ja tämä sitten on pilkunviilaamista. Niin on tarkoituskin. --Höyhens 19. tammikuuta 2009 kello 22.37 (UTC)
Minusta tuossa Peekoon esimerkissä koska-sanan edessä ON kyllä pilkku. Meni Höyhens mulla vähän ohi :) -- Puisque 20. tammikuuta 2009 kello 01.39 (UTC)
Niin siinä näköjään sanotaan. Mutta jos jonkin sanan edessä on pilkku, virkkeestä tulee tällainen: "Olin ongella ,koska halusin saada kalan.". Alla on parempia selityksiä. --Höyhens 16. helmikuuta 2009 kello 22.44 (UTC)
Hän tarkoittanee, että se ei ole välittömästi ennen mitään sanaa. Mutta pilkkua viilaamalla tästäkin selvitään: sanavälistä huolimatta pilkku on välillisesti ennen koska-sanaa.
Harmi kun tuo pilkkusääntö ei olekaan ihan niin yksiselitteinen kuin miten minä olin sen itselleni opettanut. Alistus-/rinnastuskonjunktiojako ei siis kerrokaan varmuudella muuta kuin sen, että pilkku edeltää alistuskonjunktiolla alkavaa sivulausetta. PeeKoo 21. tammikuuta 2009 kello 14.30 (UTC)
Ei välttämättä, jos lause on hyvin lyhyt. Mene vaikka et haluaisi. (kirjassani sivu 487) -- Puisque 25. tammikuuta 2009 kello 16.11 (UTC)
(Minähän koitin sanoa, että pilkutus riippuu muustakin kuin konjunktiosta itsestään...) Kannattaa muuten opiskella ja tarkistaa pilkkusääntöjä jostain uudemmasta kuin vuoden 1998 kirjasta. Sen jälkeen on tullut joitain muutoksia. Muistaakseni muutokset ovat kuitenkin siihen suuntaan, että pilkun voi tietyissä tapauksissa nykykäytännön mukaan jättää pois, vaikka aiemmin sitä on aina vaadittu. Vähän aikaa sitten on tullut jokin uusi, ajantasainen kielioppikirja, mutta en ole nyt muistanut selvittää mikä se on. Jossain uudehkossa Kielikellossa on myös uudet pilkkusäännöt. Olisikohan 2/2006. --Hanna V 27. tammikuuta 2009 kello 20.11 (UTC)
Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas vuodelta 2007 on hyvä lähde. --Silvonen 31. tammikuuta 2009 kello 18.19 (UTC)
Kielikello pitäis tulla joka wiktionaristin kotiin. Mulle ei tule ,kerta olen työskennellyt luonnontieteiden puolella enkä lingvistikkona. Pitänee panna tilaukseen lopultakin. (Minun oppini ovat 60-luvulta, että elekäähän hosuko, jos en ole aina aaltopituudella :D ) --Höyhens 16. helmikuuta 2009 kello 22.44 (UTC)