luhti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

luhti (5-F)

  1. kaksikerroksen ulkorakennuksen, aitan, luhtisolalla varustettu, yksi- t. useampihuoneinen yläkerros; tällaisessa yläkerroksessa oleva vaatevarasto t. nuorten naisten nukkumapaikka

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈluht̪i/
  • tavutus: luh‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luhti luhdit
genetiivi luhdin luhtien
(luhtein)
partitiivi luhtia luhteja
akkusatiivi luhti;
luhdin
luhdit
sisäpaikallissijat
inessiivi luhdissa luhdeissa
elatiivi luhdista luhdeista
illatiivi luhtiin luhteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi luhdilla luhdeilla
ablatiivi luhdilta luhdeilta
allatiivi luhdille luhdeille
muut sijamuodot
essiivi luhtina luhteina
translatiivi luhdiksi luhdeiksi
abessiivi luhditta luhdeitta
instruktiivi luhdein
komitatiivi luhteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo luhdi-
vahva vartalo luhti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

aitanluhti, heinäluhti, luhtiaitta, luhtikäytävä, luhtirakennus, luhtisola, luhtitalo, naistenluhti, renkienluhti, tallinluhti, vaateluhti

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • luhti Kielitoimiston sanakirjassa