palkinto

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Palkinto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Palkintopokaali

Substantiivi[muokkaa]

palkinto (1-J)[1]

  1. kilpailusta saatu, voittajalle tai voittajille myönnettävä tunnustus
  2. jostain teosta, työstä tai ponnistuksesta saatu palkka tai lopputulema, joskus ironisesti

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpɑlkint̪o/
  • tavutus: pal‧kin‧to

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi palkinto palkinnot
genetiivi palkinnon palkintojen
partitiivi palkintoa palkintoja
akkusatiivi palkinto;
palkinnon
palkinnot
sisäpaikallissijat
inessiivi palkinnossa palkinnoissa
elatiivi palkinnosta palkinnoista
illatiivi palkintoon palkintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi palkinnolla palkinnoilla
ablatiivi palkinnolta palkinnoilta
allatiivi palkinnolle palkinnoille
muut sijamuodot
essiivi palkintona palkintoina
translatiivi palkinnoksi palkinnoiksi
abessiivi palkinnotta palkinnoitta
instruktiivi palkinnoin
komitatiivi palkintoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo palkinno-
vahva vartalo palkinto-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

johdos sanasta palkita (palki- + -nto)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kiertopalkinto, kirjallisuuspalkinto, kunniapalkinto, lohdutuspalkinto, palkintojenjako, palkintojärjestys, palkintokaappi, palkintokoroke, palkintolautakunta, palkintolusikka, palkintopalli, palkintosumma, palkintotuomari, palkintovaimo, pääpalkinto, rahapalkinto, rauhanpalkinto, tunnustuspalkinto, valtionpalkinto, vientipalkinto

Alakäsitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-J