Junkkari
Katso myös: junkkari |
Suomi[muokkaa]
Erisnimi[muokkaa]
Junkkari (6)
- suomalainen sukunimi
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | Junkkari | Junkkarit |
genetiivi | Junkkarin | Junkkarien Junkkareiden Junkkareitten |
partitiivi | Junkkaria | Junkkareita Junkkareja |
akkusatiivi | Junkkari; Junkkarin |
Junkkarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | Junkkarissa | Junkkareissa |
elatiivi | Junkkarista | Junkkareista |
illatiivi | Junkkariin | Junkkareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | Junkkarilla | Junkkareilla |
ablatiivi | Junkkarilta | Junkkareilta |
allatiivi | Junkkarille | Junkkareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | Junkkarina | Junkkareina |
translatiivi | Junkkariksi | Junkkareiksi |
abessiivi | Junkkaritta | Junkkareitta |
instruktiivi | – | Junkkarein |
komitatiivi | – | Junkkareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | Junkkari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
Osa nimistä perustuu saksalaiseen sukunimeen Junker tai sanaan junker, junckar ’nuori herra’. Osa taas on peräisin pakanallisen jumalolennon nimen sisältävistä luontonimistä.[1]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- erisnimet: Junkkarinen
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9.