Innanen
Suomi[muokkaa]
Erisnimi[muokkaa]
Innanen (38)
- suomalainen sukunimi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | Innanen | Innaset |
| genetiivi | Innasen | Innasten Innasien |
| partitiivi | Innasta | Innasia |
| akkusatiivi | Innanen; Innasen |
Innaset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | Innasessa | Innasissa |
| elatiivi | Innasesta | Innasista |
| illatiivi | Innaseen | Innasiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | Innasella | Innasilla |
| ablatiivi | Innaselta | Innasilta |
| allatiivi | Innaselle | Innasille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | Innasena (Innasna) |
Innasina |
| translatiivi | Innaseksi | Innasiksi |
| abessiivi | Innasetta | Innasitta |
| instruktiivi | – | Innasin |
| komitatiivi | – | Innasine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | Innase- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
Innas- | |
Etymologia[muokkaa]
Innocentius-nimen muunnoksesta (Inna, Inni, Inno ja Ino)[1]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9.