Ikäheimo

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Erisnimi[muokkaa]

Ikäheimo (1)

  1. vanha yksilönnimi
  2. suomalainen sukunimi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi Ikäheimo Ikäheimot
genetiivi Ikäheimon Ikäheimojen
partitiivi Ikäheimoa Ikäheimoja
akkusatiivi Ikäheimo; Ikäheimon Ikäheimot
sisäpaikallissijat
inessiivi Ikäheimossa Ikäheimoissa
elatiivi Ikäheimosta Ikäheimoista
illatiivi Ikäheimoon Ikäheimoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi Ikäheimolla Ikäheimoilla
ablatiivi Ikäheimolta Ikäheimoilta
allatiivi Ikäheimolle Ikäheimoille
muut sijamuodot
essiivi Ikäheimona Ikäheimoina
translatiivi Ikäheimoksi Ikäheimoiksi
abessiivi Ikäheimotta Ikäheimoitta
instruktiivi Ikäheimoin
komitatiivi Ikäheimoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Nimi on kaksijäsenistä tyyppiä joka on germaanista lainaa esikristilliseltä ajalta. Nimen osat ikä ja heimo voidaan ajatella suomen sanoiksi, mutta myös ne saattavat olla lainaa, vrt. esim. germaanisiin nimiin Iko, Heimo.[1]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  • Esko Kirjalainen. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot. Sukunimitilasto 4.9.2017. Väestörekisterikeskus. (627 nimenhaltijaa.)

Viitteet[muokkaa]

  1. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9. Hakusana Ikäheimonen