Hyvättinen
Suomi[muokkaa]
Erisnimi[muokkaa]
Hyvättinen (38)
- suomalainen sukunimi
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | Hyvättinen | Hyvättiset |
genetiivi | Hyvättisen | Hyvättisten Hyvättisien |
partitiivi | Hyvättistä | Hyvättisiä |
akkusatiivi | Hyvättinen; Hyvättisen |
Hyvättiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | Hyvättisessä | Hyvättisissä |
elatiivi | Hyvättisestä | Hyvättisistä |
illatiivi | Hyvättiseen | Hyvättisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | Hyvättisellä | Hyvättisillä |
ablatiivi | Hyvättiseltä | Hyvättisiltä |
allatiivi | Hyvättiselle | Hyvättisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | Hyvättisenä (Hyvättisnä) |
Hyvättisinä |
translatiivi | Hyvättiseksi | Hyvättisiksi |
abessiivi | Hyvättisettä | Hyvättisittä |
instruktiivi | – | Hyvättisin |
komitatiivi | – | Hyvättisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | Hyvättise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
Hyvättis- |
Etymologia[muokkaa]
perustuu muinaissuomalaiseen henkilönnimeen Hyvätti (< Hyvätty, vrt. Himottu, Ilottu, Lemmitty, Mielitty)[1]
Lähteet[muokkaa]
- Esko Kirjalainen. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot. Sukunimitilasto 4.9.2017. Väestörekisterikeskus. (83 nimenhaltijaa.)
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9.