Hentunen
Suomi[muokkaa]
Erisnimi[muokkaa]
Hentunen (38)
- suomalainen sukunimi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | Hentunen | Hentuset |
| genetiivi | Hentusen | Hentusten Hentusien |
| partitiivi | Hentusta | Hentusia |
| akkusatiivi | Hentunen; Hentusen |
Hentuset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | Hentusessa | Hentusissa |
| elatiivi | Hentusesta | Hentusista |
| illatiivi | Hentuseen | Hentusiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | Hentusella | Hentusilla |
| ablatiivi | Hentuselta | Hentusilta |
| allatiivi | Hentuselle | Hentusille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | Hentusena (Hentusna) |
Hentusina |
| translatiivi | Hentuseksi | Hentusiksi |
| abessiivi | Hentusetta | Hentusitta |
| instruktiivi | – | Hentusin |
| komitatiivi | – | Hentusine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | Hentuse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
Hentus- | |
Etymologia[muokkaa]
etu- tai talonnimestä Hentu, Henttu[1]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9.