Heininen
Suomi[muokkaa]
Erisnimi[muokkaa]
Heininen (38)
- suomalainen sukunimi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | Heininen | Heiniset |
| genetiivi | Heinisen | Heinisten Heinisien |
| partitiivi | Heinistä | Heinisiä |
| akkusatiivi | Heininen; Heinisen |
Heiniset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | Heinisessä | Heinisissä |
| elatiivi | Heinisestä | Heinisistä |
| illatiivi | Heiniseen | Heinisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | Heinisellä | Heinisillä |
| ablatiivi | Heiniseltä | Heinisiltä |
| allatiivi | Heiniselle | Heinisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | Heinisenä (Heinisnä) |
Heinisinä |
| translatiivi | Heiniseksi | Heinisiksi |
| abessiivi | Heinisettä | Heinisittä |
| instruktiivi | – | Heinisin |
| komitatiivi | – | Heinisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | Heinise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
Heinis- | |
Lähteet[muokkaa]
- Esko Kirjalainen. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot. Sukunimitilasto 4.9.2017. Väestörekisterikeskus. (619 nimenhaltijaa.)