öyhöttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
öyhöttäminen (38)
- se, että öyhötetään
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈøy̯høt̪ːæminen/
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | öyhöttäminen | öyhöttämiset |
| genetiivi | öyhöttämisen | öyhöttämisten öyhöttämisien |
| partitiivi | öyhöttämistä | öyhöttämisiä |
| akkusatiivi | öyhöttäminen; öyhöttämisen |
öyhöttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | öyhöttämisessä | öyhöttämisissä |
| elatiivi | öyhöttämisestä | öyhöttämisistä |
| illatiivi | öyhöttämiseen | öyhöttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | öyhöttämisellä | öyhöttämisillä |
| ablatiivi | öyhöttämiseltä | öyhöttämisiltä |
| allatiivi | öyhöttämiselle | öyhöttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | öyhöttämisenä (öyhöttämisnä) |
öyhöttämisinä |
| translatiivi | öyhöttämiseksi | öyhöttämisiksi |
| abessiivi | öyhöttämisettä | öyhöttämisittä |
| instruktiivi | – | öyhöttämisin |
| komitatiivi | – | öyhöttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | öyhöttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
öyhöttämis- | |