öriseminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
öriseminen (38)
- teonnimi verbistä öristä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | öriseminen | örisemiset |
| genetiivi | örisemisen | örisemisten örisemisien |
| partitiivi | örisemistä | örisemisiä |
| akkusatiivi | öriseminen; örisemisen |
örisemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | örisemisessä | örisemisissä |
| elatiivi | örisemisestä | örisemisistä |
| illatiivi | örisemiseen | örisemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | örisemisellä | örisemisillä |
| ablatiivi | örisemiseltä | örisemisiltä |
| allatiivi | örisemiselle | örisemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | örisemisenä (örisemisnä) |
örisemisinä |
| translatiivi | örisemiseksi | örisemisiksi |
| abessiivi | örisemisettä | örisemisittä |
| instruktiivi | – | örisemisin |
| komitatiivi | – | örisemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | örisemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
örisemis- | |