ärviä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ärviä (12)
- mikä tahansa ärviöiden sukuun (Myriophyllum) kuuluva ärviäkasvien laji tai sellaisen yksilö
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈærʋiæ/
- tavutus: är‧vi‧ä
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ärviä | ärviät |
genetiivi | ärviän | ärviöiden ärviöitten (ärviäin) |
partitiivi | ärviää | ärviöitä |
akkusatiivi | ärviä; ärviän |
ärviät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ärviässä | ärviöissä |
elatiivi | ärviästä | ärviöistä |
illatiivi | ärviään | ärviöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ärviällä | ärviöillä |
ablatiivi | ärviältä | ärviöiltä |
allatiivi | ärviälle | ärviöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ärviänä | ärviöinä |
translatiivi | ärviäksi | ärviöiksi |
abessiivi | ärviättä | ärviöittä |
instruktiivi | – | ärviöin |
komitatiivi | – | ärviöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ärviä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. mikä tahansa Myriophyllum-suvun kasvi
|