ärjyvä

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

ärjyvä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ärjyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ärjyvä ärjyvät
genetiivi ärjyvän ärjyvien
(ärjyväin)
partitiivi ärjyvää ärjyviä
akkusatiivi ärjyvä; ärjyvän ärjyvät
sisäpaikallissijat
inessiivi ärjyvässä ärjyvissä
elatiivi ärjyvästä ärjyvistä
illatiivi ärjyvään ärjyviin
ulkopaikallissijat
adessiivi ärjyvällä ärjyvillä
ablatiivi ärjyvältä ärjyviltä
allatiivi ärjyvälle ärjyville
muut sijamuodot
essiivi ärjyvänä ärjyvinä
translatiivi ärjyväksi ärjyviksi
abessiivi ärjyvättä ärjyvittä
instruktiivi ärjyvin
komitatiivi ärjyvine