ärhäkkyys
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ärhäkkyys (40)
- se, että on ärhäkkä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈærhækːyːs/
- tavutus: är‧häk‧kyys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ärhäkkyys | ärhäkkyydet |
| genetiivi | ärhäkkyyden | ärhäkkyyksien |
| partitiivi | ärhäkkyyttä | ärhäkkyyksiä |
| akkusatiivi | ärhäkkyys; ärhäkkyyden |
ärhäkkyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ärhäkkyydessä | ärhäkkyyksissä |
| elatiivi | ärhäkkyydestä | ärhäkkyyksistä |
| illatiivi | ärhäkkyyteen | ärhäkkyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ärhäkkyydellä | ärhäkkyyksillä |
| ablatiivi | ärhäkkyydeltä | ärhäkkyyksiltä |
| allatiivi | ärhäkkyydelle | ärhäkkyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ärhäkkyytenä | ärhäkkyyksinä |
| translatiivi | ärhäkkyydeksi | ärhäkkyyksiksi |
| abessiivi | ärhäkkyydettä | ärhäkkyyksittä |
| instruktiivi | – | ärhäkkyyksin |
| komitatiivi | – | ärhäkkyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ärhäkkyyde- | |
| vahva vartalo | ärhäkkyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
ärhäkkyyt- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. se, että on ärhäkkä
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- ärhäkkyys Kielitoimiston sanakirjassa