älyttömyys

Wikisanakirjasta
Varmaa alyttömyyttä, Francisco Goya, etsaus 1800-luvun alkupuolelta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

älyttömyys (40)

  1. se, että on älytön
  2. hölmöily

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈælyt̪ˌt̪ømyːs/
  • tavutus: ä‧lyt‧tö‧myys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi älyttömyys älyttömyydet
genetiivi älyttömyyden älyttömyyksien
partitiivi älyttömyyttä älyttömyyksiä
akkusatiivi älyttömyys;
älyttömyyden
älyttömyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi älyttömyydessä älyttömyyksissä
elatiivi älyttömyydestä älyttömyyksistä
illatiivi älyttömyyteen älyttömyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi älyttömyydellä älyttömyyksillä
ablatiivi älyttömyydeltä älyttömyyksiltä
allatiivi älyttömyydelle älyttömyyksille
muut sijamuodot
essiivi älyttömyytenä älyttömyyksinä
translatiivi älyttömyydeksi älyttömyyksiksi
abessiivi älyttömyydettä älyttömyyksittä
instruktiivi älyttömyyksin
komitatiivi älyttömyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo älyttömyyde-
vahva vartalo älyttömyyte-
konsonantti-
vartalo
älyttömyyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan älytön vartalosta älyttöm- ja suffiksista -yys

Aiheesta muualla[muokkaa]