äkkääminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
äkkääminen (38)
- teonnimi verbistä äkätä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | äkkääminen | äkkäämiset |
| genetiivi | äkkäämisen | äkkäämisten äkkäämisien |
| partitiivi | äkkäämistä | äkkäämisiä |
| akkusatiivi | äkkääminen; äkkäämisen |
äkkäämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | äkkäämisessä | äkkäämisissä |
| elatiivi | äkkäämisestä | äkkäämisistä |
| illatiivi | äkkäämiseen | äkkäämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | äkkäämisellä | äkkäämisillä |
| ablatiivi | äkkäämiseltä | äkkäämisiltä |
| allatiivi | äkkäämiselle | äkkäämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | äkkäämisenä (äkkäämisnä) |
äkkäämisinä |
| translatiivi | äkkäämiseksi | äkkäämisiksi |
| abessiivi | äkkäämisettä | äkkäämisittä |
| instruktiivi | – | äkkäämisin |
| komitatiivi | – | äkkäämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | äkkäämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
äkkäämis- | |