ylite

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ylite (48-C)

  1. jonkin määrän ylittävä osa
  2. (tekniikka) seulonnassa syötteen karkea jae joka ei läpäise seulaa
  3. (tekniikka) jäteveden flotaatiossa pinnalle noussut poistettava tai poistettu kiintoaines

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈylit̪eˣ/
  • tavutus: y‧li‧te

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ylite ylitteet
genetiivi ylitteen ylitteiden
ylitteitten
partitiivi ylitettä ylitteitä
akkusatiivi ylite;
ylitteen
ylitteet
sisäpaikallissijat
inessiivi ylitteessä ylitteissä
elatiivi ylitteestä ylitteistä
illatiivi ylitteeseen ylitteisiin
ylitteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ylitteellä ylitteillä
ablatiivi ylitteeltä ylitteiltä
allatiivi ylitteelle ylitteille
muut sijamuodot
essiivi ylitteenä ylitteinä
translatiivi ylitteeksi ylitteiksi
abessiivi ylitteettä ylitteittä
instruktiivi ylittein
komitatiivi ylitteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ylittee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ylitet-

Etymologia[muokkaa]

johdos sanasta ylittää (yli- + -te)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ylite Kielitoimiston sanakirjassa