ylistäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ylistäminen (38)
- teonnimi verbistä ylistää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ylistäminen | ylistämiset |
| genetiivi | ylistämisen | ylistämisten ylistämisien |
| partitiivi | ylistämistä | ylistämisiä |
| akkusatiivi | ylistäminen; ylistämisen |
ylistämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ylistämisessä | ylistämisissä |
| elatiivi | ylistämisestä | ylistämisistä |
| illatiivi | ylistämiseen | ylistämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ylistämisellä | ylistämisillä |
| ablatiivi | ylistämiseltä | ylistämisiltä |
| allatiivi | ylistämiselle | ylistämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ylistämisenä (ylistämisnä) |
ylistämisinä |
| translatiivi | ylistämiseksi | ylistämisiksi |
| abessiivi | ylistämisettä | ylistämisittä |
| instruktiivi | – | ylistämisin |
| komitatiivi | – | ylistämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ylistämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ylistämis- | |