voimala

Wikisanakirjasta
Katso myös: Voimala

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

voimala (12)

  1. käyttövoimaa, yleensä sähköä tuottava laitos, jossa muunnetaan primaarienergiaa, kuten veden potentiaalienergiaa tai aineeseen sitoutunutta kemiallista energiaa käyttökelpoisempaan muotoon, yleensä sähköksi
    Voimala tuottaa tarpeeksi energiaa koko teollisuuslaitokselle.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋoi̯mɑlɑ/
  • tavutus: voi‧ma‧la

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi voimala voimalat
genetiivi voimalan voimaloiden
voimaloitten
(voimalain)
partitiivi voimalaa voimaloita
akkusatiivi voimala;
voimalan
voimalat
sisäpaikallissijat
inessiivi voimalassa voimaloissa
elatiivi voimalasta voimaloista
illatiivi voimalaan voimaloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi voimalalla voimaloilla
ablatiivi voimalalta voimaloilta
allatiivi voimalalle voimaloille
muut sijamuodot
essiivi voimalana voimaloina
translatiivi voimalaksi voimaloiksi
abessiivi voimalatta voimaloitta
instruktiivi voimaloin
komitatiivi voimaloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo voimala-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Lyhentymä sanasta voimalaitos.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aaltovoimala, atomivoimala, aurinkovoimala, hiilivoimala, höyryturbiinivoimala, höyryvoimala, kattovoimala, kivihiilivoimala, lauhdutusvoimala, lämmitysvoimala, maakaasuvoimala, turvevoimala, varavoimala, vastapainevoimala, vuorovesivoimala

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • voimala Kielitoimiston sanakirjassa