villi

Suomi

Adjektiivi

villi (5) (komparatiivi villimpi, superlatiivi villein) (taivutus)

1. sellainen, joka elää luonnonvaraisena; kesytön, villiintynyt

   Monet viljeltävät kasvit polveutuvat villeistä lajikkeista.

2. raisu, vallaton

   Meno diskossa yltyi villiksi.

3. (kuvaannollinen, politiikka, ym.) järjestäytymätön, sitoutumaton

Käännökset

englanti: wild espanja: silvestre, (eläimistä) salvaje italia: selvatico

esperanto: sovaĝa tšekki: divoký unkari: vad venäjä: дикий

Substantiivi

villi (5)

1. luonnonvaraistaloudessa elävä, ei-korkeakulttuurisen kansan jäsen

   Keski-ajalla villit polttivat kylän ja tappoivat asukkaat ― ketkä sytytivät diskopalon, jossa menehtyi satoja.

   Voisikohan erakoituneita ihmisiä kutsua villeiksi.

Käännökset

englanti: savage, barbarian

venäjä: дикарь

Liittyvät sanat

• villeys
• villieläin
• villiintynyt
• villintyminen
• villiintyä