verotus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verotus

Substantiivi[muokkaa]

verotus (39)

  1. verojen keruu, verojen periminen; valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön näkökulmasta tulojen kerääminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋerot̪us/
  • tavutus: ve‧ro‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi verotus verotukset
genetiivi verotuksen verotusten
verotuksien
partitiivi verotusta verotuksia
akkusatiivi verotus;
verotuksen
verotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi verotuksessa verotuksissa
elatiivi verotuksesta verotuksista
illatiivi verotukseen verotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi verotuksella verotuksilla
ablatiivi verotukselta verotuksilta
allatiivi verotukselle verotuksille
muut sijamuodot
essiivi verotuksena verotuksina
translatiivi verotukseksi verotuksiksi
abessiivi verotuksetta verotuksitta
instruktiivi verotuksin
komitatiivi verotuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo verotukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
verotus-

Etymologia[muokkaa]

johdettu suomen kielen verbistä verottaa

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

arvioverotus, erillisverotus, harkintaverotus, jälkiverotus, kunnallisverotus, verotusarvo, verotuskohde, verotusoikeus, verotusperuste, verotustodistus, verotusvuosi, yhteisverotus

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • verotus Kielitoimiston sanakirjassa