vainaja

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vainaja (10)

  1. kuollut henkilö
    Hautausjärjestelyjen lähtökohdaksi tulee ottaa se, mitä vainaja itse olisi toivonut.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi vainaja vainajat
genetiivi vainajan vainajien
(vainajain)
partitiivi vainajaa vainajia
akkusatiivi vainaja; vainajan vainajat
Sisäpaikallissijat
inessiivi vainajassa vainajissa
elatiivi vainajasta vainajista
illatiivi vainajaan vainajiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi vainajalla vainajilla
ablatiivi vainajalta vainajilta
allatiivi vainajalle vainajille
Muut
essiivi vainajana vainajina
translatiivi vainajaksi vainajiksi
abessiivi vainajatta vainajitta
instruktiivi vainajin
komitatiivi vainajine-
+ omistusliite

Huomautukset[muokkaa]

  • käytetään puhuttaessa edesmenneestä henkilöstä persoonana, jolla on ollut toiveita tai haluja; vertaa sanaan ruumis

Käännökset[muokkaa]