vääntävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
vääntävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä vääntää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vääntävä | vääntävät |
| genetiivi | vääntävän | vääntävien (vääntäväin) |
| partitiivi | vääntävää | vääntäviä |
| akkusatiivi | vääntävä; vääntävän | vääntävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vääntävässä | vääntävissä |
| elatiivi | vääntävästä | vääntävistä |
| illatiivi | vääntävään | vääntäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vääntävällä | vääntävillä |
| ablatiivi | vääntävältä | vääntäviltä |
| allatiivi | vääntävälle | vääntäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vääntävänä | vääntävinä |
| translatiivi | vääntäväksi | vääntäviksi |
| abessiivi | vääntävättä | vääntävittä |
| instruktiivi | – | vääntävin |
| komitatiivi | – | vääntävine |