työyö

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

työyö (19)

  1. yö, jolloin tehdään töitä; työpäivää vastaava yötyötä tekevälle
    Hän on tehnyt kotihoidon parissa pelkkiä yövuoroja. Työyöt alkavat iltayhdeksältä ja päättyvät aamuseitsemältä. (Yle)
    Poliisin työyö oli kiireinen Pirkanmaalla. (Aamulehti)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪yø̯ˌyø̯/
  • tavutus: työ‧yö

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi työyö työyöt
genetiivi työyön työ-öiden
työ-öitten
partitiivi työyötä työ-öitä
akkusatiivi työyö;
työyön
työyöt
sisäpaikallissijat
inessiivi työyössä työ-öissä
elatiivi työyöstä työ-öistä
illatiivi työyöhön työ-öihin
ulkopaikallissijat
adessiivi työyöllä työ-öillä
ablatiivi työyöltä työ-öiltä
allatiivi työyölle työ-öille
muut sijamuodot
essiivi työyönä työ-öinä
translatiivi työyöksi työ-öiksi
abessiivi työyöttä työ-öittä
instruktiivi työ-öin
komitatiivi työ-öine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo työyö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista työ ja

Käännökset[muokkaa]