tuttavuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tuttavuus (40)

  1. se, että on tuttava
    Meidän tuttavuutemme alkoi hyvin kauan sitten.
  2. tuttava, satunnainen tuttu
    Ahdistaa aina kun joku uusi tuttavuus lisää mut fb-kaveriksi. (Demi-keskustelupalsta)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ut̪ːɑʋuːs/
  • tavutus: tut‧ta‧vuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuttavuus tuttavuudet
genetiivi tuttavuuden tuttavuuksien
partitiivi tuttavuutta tuttavuuksia
akkusatiivi tuttavuus;
tuttavuuden
tuttavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi tuttavuudessa tuttavuuksissa
elatiivi tuttavuudesta tuttavuuksista
illatiivi tuttavuuteen tuttavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tuttavuudella tuttavuuksilla
ablatiivi tuttavuudelta tuttavuuksilta
allatiivi tuttavuudelle tuttavuuksille
muut sijamuodot
essiivi tuttavuutena tuttavuuksina
translatiivi tuttavuudeksi tuttavuuksiksi
abessiivi tuttavuudetta tuttavuuksitta
instruktiivi tuttavuuksin
komitatiivi tuttavuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tuttavuude-
vahva vartalo tuttavuute-
konsonantti-
vartalo
tuttavuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan tuttava vartalosta tuttav- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

tuttavuussuhde

Aiheesta muualla[muokkaa]