tuomitsija

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tuomitsija (12)

  1. henkilö, joka tuomitsee

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪uo̯mit̪ˌsijɑ/
  • tavutus: tuo‧mit‧si‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuomitsija tuomitsijat
genetiivi tuomitsijan tuomitsijoiden
tuomitsijoitten
(tuomitsijain)
partitiivi tuomitsijaa tuomitsijoita
akkusatiivi tuomitsija;
tuomitsijan
tuomitsijat
sisäpaikallissijat
inessiivi tuomitsijassa tuomitsijoissa
elatiivi tuomitsijasta tuomitsijoista
illatiivi tuomitsijaan tuomitsijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tuomitsijalla tuomitsijoilla
ablatiivi tuomitsijalta tuomitsijoilta
allatiivi tuomitsijalle tuomitsijoille
muut sijamuodot
essiivi tuomitsijana tuomitsijoina
translatiivi tuomitsijaksi tuomitsijoiksi
abessiivi tuomitsijatta tuomitsijoitta
instruktiivi tuomitsijoin
komitatiivi tuomitsijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tuomitsija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]